 |
| Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita, kannet: Jussi Jääskeläinen |
Mervi Koski: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita 1. Avain. 2011. (364 sivua)
Mervi Koski: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita 2. Avain. 2011. (391 sivua)
95 kirjailijaa! Kirjailijaksi tulemisen tarinoita, kirjallista elämää, kuvauksia lastenkirjoista, analyyseja ja kirjojen merkityspohdintoja! Taustoja ja vinkkejä uusiin elämyksiin kuva- ja satukirjojen parissa. Tätä kaikkea ja vielä paljon muuta on Avaimen vasta julkaistu
Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita 1 ja
2. Juuri sopiva teos osallistumaan
Kirjallista elämää -haasteeseen!
Avain on julkaissut kirjat kirjastoammatillisen kirjallisuuden joukossa, johon nämä Mervi Kosken upeat katalogit tietysti istuvatkin hyvin, mutta aarteita ne ovat muillekin.
Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita ovat kirja- ja kirjallisuusintoilijalle reitti satujen maailmaan ja tekijöiden pariin. Lastenkirjojen parissa viihtyvälle ja/tai niitä päivittäin kuluttavalle vanhemmalle kirjat ovat niin ikään kuin leppoisasti jutteleva opas ja rinnalla kulkija. Kirjailijoiden elämästä kiinnostuneelle Koski antaa maistiaisia, ja esimerkiksi tutkijoille ja opettajille nämä kirjat ovat työvälineitä. Toivoisin, että näitä vähintään selailtaisiin jokaisessa koulussa.
Kirjailija- ja kirjallisuustapakset
Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita esittele kirjantekijöitä Aisopoksesta nykyaikaan, joten sen antama kuva on varsin kattava. Tekijä ei esipuheessaan kerro, millä perusteella hän on kirjailijat teokseen valinnut, mutta on selvää, että mukana ovat suositut tekijät. Pääpaino esittelyissä on eurooppalaisessa lastenkirjallisuudessa, mutta mukana on paljon muualtakin.
Löysin itselleni uusia tuttavuuksia jonkin verran, mutta lukiessani ymmärsin, miten paljon lastenkirjoja luenkaan! Sain selville monien tälläkin hetkellä pikkumiestemme kanssa luettavana olevien kirjojen tekijät ja taustat. Luin suursuosikeista, kuten Astrid Lindgren, Richard Scarry, Grimmin veljekset, H. C. Andersen, Lewis Carroll, Kenneth Grahame ja monet muut, sekä muita tuttuja, kuten Gunilla Bergström, Carla ja Vilhelm Hansen, Ulf Löfgrn, Maurice Sendak ja Zdenek Miler vain joitakin mainitakseni. Tutustuttavaksi löysin esimerkiksi sellaiset tekijät kuin Saksan suosituimpia lastenkirjailijoita olevan Nele Moostin ja muun muassa merirosvotarinoita kirjoittavan ruotsalaisen Jan Lööfin, joita en muista aiemmin lukeneeni.
Vaikka
Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita on luonteensa vuoksi luettelomainen, se on siitä huolimatta erittäin mukavaa luettavaa. Jokaisesta kirjailijasta kerrotaan elämänvaiheita ja kirjat esitellään kiinnostavasti. Mervi Kosken kieli on jutustelevaa ja värikästä, joten esimerkiksi kirjailijoiden elämäntarinoihin on helppo tempautua mukaan. Tietenkään tällainen katalogi ei voi tarjota tyhjentävää kuvaa kenestäkään kirjailijasta, mutta tarpeeksi naposteltavaa! Lukija saa nauttia lukuisista herkullisista yksityiskohdista niin kirjailijoiden kuin kirjallisuuden tarjottimelta.
Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita on yleissivistävä teos. Niin tyrmistyttävää kuin se onkin, on tunnustettava, etten ollut tajunnut, että esimerkiksi
Peukaloisen retket on Nobel-palkitun kirjailijan Selma Lagerlöfin kynästä, ja alunperin se on tehty oppikirjaksi esittelemään kiinnostavasti Ruotsin maantiedettä koululaisille. En ollut koskaan kuullut siitäkään, että Grimmin satujen alkuperästä on käyty kiivasta väittelyä. Lienee totta, että veljekset ovat sadut keränneet kuin Lönnrot runonsa aikanaan, mutta se kuinka paljon he ovat tehneet saduista omannäköisiään, on epäselvää.
Kirjailijaksi haluaville ja kustannussopimusta odottaville kynäilijöille kerrottakoon, että todella moni menestyskirjailija ei ole löytänyt kustantajaa aluksi lainkaan. Esimerkiksi Richard Adams sai
Ruohometsän kansalleen pienen, vaatimattoman kustantajan vasta pitkän yrittämisen jälkeen. Se oli pienkustantamolle taivaan lahja, sillä kirja myi ensimmäisenä vuonnaan jo 100 000 kappaletta! Yhtä kiinnostavaa on se, että J. R. R. Tolkien koki uuvuttavana
Taru sormusten herrasta -sagan kirjoittamisen, ja se olisi kenties jäänyt kesken kokonaan, ellei C. S. Lewis olisi kannustanut Tolkienia jatkamaan. Eläköön verkostot!
Lastenkirjallisuuskatsaus
On selvää, että Mervi Koski on rautainen ammattilainen lastenkirjallisuuden saralla. Teoksensa esipuheessa kirjoittaja havannoi vallitsevaa lastenkirjallisuutta. Hän kertoo, miten englanninkielisen lastenkirjallisuuden asema vahvistuu pohjoismaisen tappioksi. Koski kuvailee kirjaesimerkein lastenkirjojen aiheita, ja hoksauttaa, että esimerkiksi terveellisiä elämäntapoja käsittelevä lastenkirjallisuus on uusi tulokas. Lapsille kirjoitetaan edelleen paljon samoista aiheista kuin ennekin, mutta esimerkiksi ystävyyttä ei enää nähdä pelkästään itsestäänselvyytenä. Ystävyys kysyy suvaitsevuutta ja työtä kestävän suhteen eteen. Parhaiten lastenkirjojen aiheista saa tietysti kattavan kuvan, kun tutustuu Kosken koko
Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita -teokseen.
Muita tarjottimia
Avain on kirjastoammatillisen kirjallisuuden puolella julkaissut suuren määrän vastaavanlaista kirjailijakirjallisuutta. Osa seuraavista saattaa olla enemmän tai vähemmän luettelomaisia, mutta kirjojen taustoista kiinnostuneille lukijoille, muillekin kuin kirjastoammattilaisille muun muassa näistä saattaa löytyä jalokiviä:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita,
Suomalaisia tietokirjailijoita,
Suomalaisia nykyrunoilijoita,
Suomalaisia näytelmäkirjailijoita, Luovuuden lähteillä. Lasten ja nuorten kirjalijat kertovat, Kurkista kuvakirjaan, Kotimaisia nykykertojia, Kotimaisia lastenkirjankuvittajia. Minä ainakin vähintään vilkuilen useat näistä lävitse! Tällaisen katalogikirjojen haittapuoli on tietysti se, että osa niiden sisällöstä vanhenee eikä päivitys ole kovin helppoa. Toivottavasti Avain jaksaa ottaa tarvittaessa uudistettuja painoksia näistä upeista kavalkadeista.
Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita on sellainen teos, jota kaikkien lastenkirjallisuudesta kiinnostuneiden tai sen parissa työskentelevien soisi selailevan. Siitä syntyy himo siirtyä syvemmälle lastenkirjojen pariin!
.JPG)
