Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogi. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. lokakuuta 2014

Suomalaisen kirjallisuuden päivän arvonta

Hyvät blogini lukijat ja seuraajat!

Kiitokseksi kärsivällisyydestä ja sitoutumisesta, tunnustukseksi siitä, että luotatte blogiini ja kiinnostutte kanssani samoista asioista, avaan nyt, suomalaisen kirjallisuuden ja Aleksis Kiven päivänä

arvonnan suomalaisen kirjallisuuden kunniaksi!

Samalla juhlistan sitä, että blogissa teitä on jo huikeat 200 ja Facebookissa 163.

Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy viikon päästä, perjantaina 17.10.2014 klo 18.00. Palkintona on aivan mainio, upouusi suomalaista käsityötä oleva Umodel-lukuteline (kurkkaa Umodelin nettisivut)! Olen aiemmin kirjoittanut telineestä käyttökokemuksiani täällä. Tämä palkinto on tosin vielä parempaa: siinä on liukuesteet, mikä helpottaa telineen käyttöä esimerkiksi sängyssä luettaessa!



Voit osallistua arvontaan, jos olet blogini seuraaja Bloggerissa tai Facebookissa. Jos et vielä seuraa kummassakaan ja haluat mukaan, voit toki nyt liittyä jompaankumpaan mediaan ja osallistua sitten. Arpalipukkeen saat ilmoittamalla olevasi mukana arvonnassa joko tämän postauksen kommenteissa tai Luen ja kirjoitan -blogin Facebook-sivulla. Jakamalla tietoa arvonnasta joko omassa blogissasi tai Facessa saat toisen arpalipukkeen. Ilmoita kommentissasi, osallistutko yhdellä vai kahdella arvalla. Selvää? Hyvä.

Arpaonnea kaikille!

Lopuksi avaudun päivänsankarin kunniaksi omasta suhteestani Aleksis Kiven pääteokseen, Seitsemään veljekseen. Nykyään pidän teosta suurkirjana ja erittäin taidokkaana kasvukertomuksena ja kansankuvauksena, ja ilman muuta se on yksi suomalaisen kirjallisuuden kiistattomimpia merkkiteoksia. Alakoululaisena Seitsemän veljestä sen sijaan ahdisti. Se oli pakkopullaa, jota joka Aleksis Kiven päivä tuotiin esille, vähän niin kuin kaikkien aikojen inhokkini kanaviillokki koulun ruokalistassa. En voinut sietää takkutukkaisia veljeksiä ja äijäilyä, lukkarin koulun äyskintää ja keskinäistä riitelyä.

Myöhäisteini-iässä, viimeistään lukiossa iki-ihanan äidinkielenopettajani viitoittamana, suhde merkkiteokseen muuttui. En enää tarvinnut kirjalta pelkkää samaistuttavaa tarinaa tai kaunista, kepeää luettavaa. Samaan saumaan sattui Jouko Turkan Seitsemän veljestä -elokuva, joka taas ampui niin yli, että sitä en voinut muuta kuin ihailla, vastoin suuren yleisön reaktioita. Nyt myöhemmin taas omien poikieni kanssa Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä on ollut mitä mainioin matka, joka on kuljettukin jo moneen kertaan. Vähitellen päästään liukumaan myös aitoon, alkuperäiseen Kiven kerrontaan, ja ihaillen seuraan vierestä poikien intohimoa Seitsemää veljestä kohtaan.

Jos haluat, voit mielihyvin jakaa omat ajatuksesi Seitsemästä veljeksestä samalla, kun lunastat arpalipukkeesi!

Muistathan vielä, että arvonta alkaa siis N-Y-T!

maanantai 27. tammikuuta 2014

Blogistanian Finlandia ja Tieto - minun ehdokkaani

Annan ääneni Blogistanian Finlandia -äänestyksessä vain yhdelle kotimaiselle kirjalle tänä vuonna.

Se on Pauliina Rauhalan Taivaslaulu.



Taivaslaulu teki minuun valtavan vaikutuksen. Se kertoo tärkeistä asioista ja sillä on vahva viesti. Se tuo esiin vaiettuja asioita kauniisti ilmaistuna.

Oma Taivaslaulu-kappaleeni on myös ollut koko ajan lainassa kollegoillani ja ystävilläni siitä saakka, kun sain itse kirjan luettua syksyllä. Kukaan ei ole moittinut, vaan päinvastoin ihastuneita on paljon.

Taivaslaulu on pisteensä tässä äänestyksessä todellakin ansainnut.

Blogistanian-finlandian tulokset julkaistaan tiistaina 28. tammikuuta Kirjavinkeissä:
http://www.kirjavinkit.fi/uutiset/blogistanian-finlandia-2013-voittajat/


Blogistanian Tieto-äänestyksessä minulla on niin ikään yksi ehdokas:

Taija Tuomisen Minusta tulee kirjailija.


Teos on kirjoittajansa ääninen, siinä on sellaista tietoa kirjoittajille ja kirjailijoiksi haluaville, joka muualta puuttuu, ja se on valtavan innostava. Useimpien tietokirjojen tulisi olla vastavanlaisia.

Tieto-tunnustuksen tulokset julkaistaan Luetut, lukemattomat -blogissa tiistaina 28. tammikuuta:



sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Sunnuntaipaljastelua haastevastausten myötä



Loistavasta Kannesta kanteen -blogista Kaisa haastoi minut vastailemaan laatimiinsa kysymyksiin. Kiitos, Kaisa <3! 

Pidän blogeissa kiertävistä haasteista. Ne antavat mukavasti ydinsisällöstä vähän poikkeavaa sisältöä työstettäväksi, ja poikkeuksetta nämä ovat hauskoja kaiken kaikkiaan. Haasteen henkeen kuuluu, että keksin itse uudet kysymykset ja heitän ne eteenpäin muihin blogeihin.

Vastaan ensin Kaisan kysymyksiin:

1. Minkä kirjan ostit viimeksi lahjaksi?

Lastenkirjoja joululahjaksi. Peppiä isommille ja kuvakirjoja pienimmille. Yleensä ostan työ- ym:ilta matkoilta omille lapsilleni myös kirjoja tuliaisiksi. Viimeksi ostin satukirjan, jossa on koottuna erilaisia eläinaiheisia tarinoita. Siitä on riittänyt iloa pitkäksi aikaa.

2. Minne suuntaat yleensä ensimmäisenä kirjastossa?

Palautusluukulle painavan kassin kanssa :-). Sitten katselen juuri palautettuja ja seuraavaksi yleensä haen etsimäni teokset tietokoneelta.

3. Jos sinun pitäisi nyt valita luettavaksesi kirja epämukavuusalueeltasi, minkä valitsisit?

Hugh Howeyn Siilon. Minulla on ollut scifi- ja dystopiakauteni, ja nykyään en jotenkin jaksa lajityyppiä. MUTTA tiedän, että ko. genressä on paljon hienoja teoksia, joita kannattaisi ehdottomasti lukea. Toinen samanmopinen on varmasti Emmi Itärannan Teemestarin kirja. Siilo on vain kaksinkertainen epämukavuusalue, sillä luen jostakin kumman syystä mieluummin kotimaista kuin ulkomaista. 

4. Mistä kirjasta pidit ennen paljon muttet enää nykyään? Miksi?

Pöh. Ei kai tällaista ole! En lue kirjoja moneen kertaan, joten paha sanoa. Ehkä lähinnä saattaisivat olla juuri edellä mainitut scifi-teokset?

5. Jos joutuisit jonnekin kirjallisuuden rinnakkaismaailmoista, minne mieluiten menisit?

Narnia tuli nyt ensimmäisenä mieleen. Haluaisin kömpiä sinne juurikin konttaamalla kaapin kautta. Ehdottomasti.
 
6. Kuka Sormuksen ritareista olisit ja miksi?

En pysty vastaamaan. En ole lukenut Tarua sormusten herrasta. Hobitin olen lukenut, ja siitä jokseenkin pidinkin, mutta Sormus hyydytti alkumetreille. En ole myöskään nauttinut leffoista, joista olen nähnyt kai kaksi.

7. Ketä kirjallisuuden hahmoa pelkäät tai olet pelännyt?

Pelkään dekkareiden pahoja tyyppejä, jotka voisivat olla oikeasti olemassa. Siksi en (paljonkaan) lue dekkareita.

8. Mitä kirjaa lukiessa nauroit viimeksi ääneen?

David Walliamsin Herra Lemu.

9. Mitä tietokirjaa suosittelisit luettavaksi?


10. Mikä kirja on saanut sinut matkustamaan, leipomaan, kokeilemaan uutta harrastusta tai innostamaan johonkin muuhun?

Moni kirja kannustaa lukemaan lisää samasta aiheesta tai samalta kirjoittajalta. Kuitenkin leipomaan on ainakin innostanut F. G. Haghenbeckin Pyhän lehden kirja, sillä Mommy Even omenapiirakka kuulosti niin namilta, että pakkohan sitä oli kokeilla. Eikä omenapiirakka koskaan petä. :-)


Sitten minun kymmenen kysymystäni - viisi kirjoihin liittyvää, viisi ihan jotain muuta - ja haastamani blogit:

1. Miksi luet?
2. (Ellet vastannut jo edellä, niin kerro vielä, että) Mitä odotat, kun aloitat uuden kirjan?
3. Mitä muuta kirjallista harrastat (esim. bookcrossing, kirjoittaminen...)?
4. Onko kirjoja, joista et kirjoita blogiin? Miksi?
5. Onko jokin sitaatti jostain kirjasta jäänyt elämään ajatuksiisi? Mikä?
6. Miltä näyttää vuotesi 2014?
7. Mitä ihanaa olet kuullut sanottavan itsestäsi?
8. Jos mitään rajoitteita (kuten raha tms.) ei olisi, millaisen illan haluaisit viettää parhaiden ystäviesi kanssa?
9. Linkitä yksi biisi, joka on jollakin tavalla koskettanut sinua. Jos haluat, voit selittää, miksi kappale on sinulle tärkeä.
10. Lempireseptisi?

Ja kysymyksiin toivon vastaavan (tämä on aina niin kamalan vaikeaa, kun haastaa voisi vaikka ketä!)


Jos kysymykset tuntuvat sinusta miellyttäviltä, toivon, että vaikket olekaan yllä nimetty, poimit haasteen tästä mukaasi! :-)


lauantai 25. tammikuuta 2014

Kiitos kun olet!

Valkoinen Kirahvi ilahdutti minua Kiva kun olet täällä -tunnustuksella. Lämmin kiitos! Voisin antaa tunnustuksen myös takaisinpäin.



On kiva olla täällä.

Tunnustuksen kuva on herkkä ja kaunis. Se vie ajatukset kesään. Viime kesää en välitä muistella, mutta ensi kesä odotuttaa itseään. Toivon kauniita ilmoja ja sopivasti lämmintä. Hyvää mieltä valo tuo tullessaan.

Haluan jakaa tunnustuksen eteenpäin

  • Villasukka kirjahyllyssä -blogiin. Villis on yksi pitkäikäisimmistä blogiystävistäni, johon olen kaiken lisäksi saanut ilon tutustua kasvotustenkin! Kerran olimme Tukholmassakin yhtä aikaa, mutta silloin emme vielä ymmärtäneet tervehtiä toisiamme :D.


  • Susalle Järjellä ja tunteella -blogiin. Susa pitää esimerkillistä blogia ja kirjoittaa aina niin koskettavasti. Koen sitä paitsi Susaan jonkinlaista sielunsisaruutta muun muassa samanikäisten poikalasten vuoksi.


  • Rooibosille Rooibos kirjoittaa -blogiin. Kirjoittamisen vimmaa ja vastusta. Rehellinen ja aktiivinen. Yksi huikeista löydöistä oman bloggaushistoriani ensiaskelilla.




Ja ja ja ja... Haluaisin jakaa tätä niin monelle, mutta viimeisenä mainitsen tällä kertaa


  • Marian Sinisen linnan kirjastosta. Mekin olemme tavanneet kasvotusten vaikka asumme ihan eri puolilla Suomea. Maria nostaa esiin hienoja kirjoja niin aikuisille kuin lapsillekin ja innostaa.

Kiitos, KIITOS, että olette!



maanantai 6. tammikuuta 2014

Tapahtui vuonna 2013 - ja jatkoa seuraa

Räiskitään vielä vähän
uuden vuoden kunniaksi ja vanhan tappioksi
 - tällä tavalla kukaan ei häiriinny eikä tätä lakikaan kiellä!


Taakse jäänyt vuosi 2013 on ollut toisaalta valoisa ja upea, toisaalta synkkä ja kurja. Olen lukenut muutaman todella vaikuttavan kirjan, joitakin kehnompia. Oma kirjoittamiseni oli vielä keväällä myötätuulessa, mutta sen jälkeen on kangertanut pahasti. Kesällä pidin blogitaukoakin, mikä teki terää. Yksi koko blogihistorian ilahduttavimpia blogiseikkailuita on syksyllä alkanut yhteistyö Oulun kaupunginteatterin kanssa! Syksyn lopuksi kuitenkin Googlen palvelut tuhosivat kuvalinkkini blogistani, mikä harmittaa vieläkin. Näppärää konstia kuvien palauttamiseen en ole vielä valitettavasti löytänyt. Blogin ulkopuolinenkin elämä kulkee vuoristorataa, mutta siitä pitää olla kiitollinen.

Kaiken tämän jälkeen on hienoa huomata, että blogistaniassa voi elää ja hengittää monella tavalla. Elämä jatkuu uutena vuonnakin. Kirjapostauksia on tulossa hetimiten Leena Krohnin Donna Quijote ja muita kaupunkilaisia -novellikokoelmasta, pikapuoliin toivottavasti myös maahanmuuttaja-asiaa Marjaneh Bakhtiarin Mistään kotoisin -ajankuvasta ja lukukokemuksia myös uusimmasta Finlandia-voittajasta, Riikka Pelon Jokapäiväisestä elämästämme. Teatterin tekemistä seuraan kiinnostuneena edelleen ja kirjoitan katselukokemuksistani. 

Ensi vuonna en lähde mukaan lukuhaasteisiin, vaikka ne kovin mukavia ovatkin. Saan niistä stressiä, ja se ei ole lukemisen tavoitteeni! Vuonna 2013 sain suoritettua Lukudiplomin ja kokoon 13 uutta suomalaista kirjailijatuttavuutta. Kirjavuoren valloitus jäi tekemättä, mikä harmittaa, mutta pidän ajatusta mielessä tänä vuonna ja luen kirjoja enemmän myös omasta hyllystä.

Tässä vielä vuoden 2013 luetuista parhaimmat tärpit ja teatterisuositukset:

Aivan ehdoton: Pauliina Rauhalan Taivaslaulu!
Ville Tietäväisen sarjakuvaromaani Näkymättömät kädet vaikuttaa varmasti.
Taija Tuomisen Tiikerihai ja syksyn uutuus Minusta tulee kirjailija - molemmat loistavia.
Lastenkirjoista ykköseksi näyttää nousseen Jukka Laukkasen Aaveilua, joka onkin huippukirja sekä lapsille että aikuisille.

Teatteriin Oulussa kannattaa ehdottomasti tulla vaikka kauempaakin katsomaan Housut pois -musikaali. Kohta ensi-iltansa saa myös ooppera Tuntematon sotilas, joka vaikuttaa katsojansa mitä todennäköisimmin, ja siitä tulee tietysti myös blogiin tunnelmia heti tuoreeltaan. Mielensäpahoittajan viimeisiä näytöksiä viedään, joten se on nyt alkuvuoden tärppi, jos et aiemmin ole ehtinyt käydä kuuntelemassa ukkojäärän turinoita! Esitysajat voi tarkistaa täältä: http://teatteri.ouka.fi/ohjelmisto/nyt-ohjelmistossa.

Oikien ihanaa kirjaisaa ja monella tavalla kulturellia alkanutta vuotta 2014 kaikille! Tulkoon haaveenne toteen.

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Kuvaongelmia

Kuten ehkä olette huomanneet, blogissa on kurja kuvaongelma. Mikään vanhoista kuvista ei tällä hetkellä näy.

Pahoittelen, ja selvitän asiaa mahdollisimman pian.

maanantai 21. lokakuuta 2013

Kirjabloggareita koolla Oulussa

Oulun kaupunginkirjaston vanhoja aarteita.

Lokakuinen ensilumen peittämä Oulu ja lauantai-iltapäivän tunnit. Bussi liukastelee mukulakivillä - myöhässä. Minä nousen kaupungintalon takana ulos autosta ja kiiruhdan koroillani kohti Oulun pääkirjastoa. Loppumatkan juoksen Oulujokisuistossa ohi sauvakävelevän vahnemman rouvashenkilön. Olenko jo myöhässä?

Tasan kello kaksi huomaan helpotuksekseni tutut hymyt kirjaston ala-aulassa. Mahtavaa - koolla on myös joukko uusia tuttavuuksia, joskin blogeista jo tuttuja. Emäntänämme toimineen Jaanan, Villasukan ja Elma Ilonan olen tavannut jo aiemmin, ja Minna, Niina T., Kaisa, MeTu tulivat nyt tutuiksi. Mainiota!

Jaana kuljettaa meitä pitkin kirjastoa ja kertoo muun muassa faktoja huikeista lainausmääristä, lehtisalin lehtimääristä ja kirjaston palveluista. Keskustelemme kirjaston hankinnoista ja muun muassa palvelumaksuista, joita pidetään kohtuullisina. Knoppina paljastuu sekin, etteivät palvelumaksut kata palvelusta aiheutuvia kustannuksia, mutta kirjastohan onkin julkisvaroin rahoitettu palvelu, johon meillä suomalaisilla on etuoikeus!

Kaleva-lehtiä sadan vuoden takaa.
Kukahan on kauniisti kirjaillut
tekstit seluksiin omin käsinsä mustekynällä?


Ihastelemme Jaanan työhuoneen ikkunasta avautuvaa maisemaa Pikisaareen ja käymme maakuntakokoelmahuoneessa, joka on Jaanan omaa valtakuntaa. Musiikkiosastolla saan yllättäen paljon uutta tietoa, kun kirjastovirkailija ja muusikko Ilkka Järvenpää kertoo meille työstään ja musiikkiosaston palveluista. Jos olisin muusikko, toinen kotini olisi kirjasto! 

Kuljemme läpi remontissa olevien huoneiden ja päädymme varastoon, jonne ei yleensä kirjastonkävijät pääse. Varastossa hoidetaan paitsi kirjojen ja lehtien säilytystä, myös hankintaa ja poistoa. Poistettavista kirjoista Jaana kertoo osan menevän myynnissä, osan lähtevän kierrätykseen. Varastossa on monia aarteita, joista tämän postauksen pari kuvaakin kertoo.



Kun oli aika hyvästellä kirjasto, jatkoimme vielä porukalla Rotuaarille kahvin ja leivonnaisten ääreen Cafe Biskettiin tutustumaan lisää toisiimme ja juttelemaan kirjoista ja bloggauksesta. Joukkomme on moninainen, mikä on rikkaus. Punokaamme lisää juonia, kamut! 

Oli iso ilo! <3

Lukekaa myös, mitä Villasukka kirjahyllyssä on tapaamisestamme kirjoittanut!
EDIT 26.10. Kannesta kanteen -blogissa myös fiiliksiä viikon takaa.


sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Annoin sieluni teatterille

Luen ja kirjoitan -blogissa nähdään jatkossa entistä enemmän teatteripostauksia, sillä sovin perjantaina Oulun kaupunginteatterin kanssa yhteistyöstä: minä pääsen näytöksiin ja teatteri saa kuluttajan äänellä kuvausta ohjelmistosta. Olen kovasti innoissani!




Yhteistyöstä huolimatta ja sen nimissäkin kirjoitan teatterielämyksistä puhtaasti oman kulttuurikuluttajan mielipiteeni, kuten tähänkin saakka. Lahjoitin siis sieluni teatterille, mutta ei hätää - sehän on ollut siellä jo aiemminkin!

Toivottavasti viihdytte kanssani jatkossa myös teatteritaiteen parissa! Ensimmäisiä syksyn postauksia tulevat olemaan ainakin keväältä jatkava Saranat ja sardiinit -farssi ja ensi-iltansa vastikään saanut oma Lindgren-suosikkini, iki-ihana Ronja ryövärintytär sekä myöhemmin syksyllä tietysti Housut pois. Ohjelmistohan on herkkuja puolillaan. En malttaisi odottaa!

sunnuntai 25. elokuuta 2013

10 x 10 kesämuistoa

EmAn Sekametelisoppa kohtaa sillisalaatin -blogista heitti haasteella. Kiitos kovasti! Tämä on kiva piriste tummeneviin syysiltoihin, sillä nyt muistellaan kesää. Ohjeet kuuluvat näin:

"Haastetun tulee listata kesän 10 plussaa ja 10 miinusta. Avaa vastauksia myös omin ajatuksin ja kuvin. Jaa haaste eteenpäin kolmelle blogille ja ilmoita haastamisesta ko. bloggaajalle."

No niin lähdetään. En vaivaudu järjestelemään listaani, vaan asiat ovat tässä siinä järjestyksessä, kuin ne tulevat mieleeni. Ehkä joku psykoanalyyttisyyteen taipuvainen voi tehdä siitä omat johtopäätöksensä. Tehköön.

Plussat, joita olisi tullut enemmänkin...

1. Qtsock
Oulun ylpeys Suomen festarikesässä. Tänä kesänä ohjelma tuntui olevan entistä upeampi. Koska kyse on kotikaupungin rokkijuhlasta, on taattua, että humussa tapaa paljon kavereita. Olipa paikalle päässyt jokunen tuttu paljon kauempaakin! Viikonloppu oli helteinen, joten kansa viihtyi. Niin minäkin.

 
Qstockissa on joka vuosi tsekattava ainakin
yksi ruotsalainen, josta sitten tuleekin
suosikki. Tänä vuonna se ei ollut tämä
Koomalavalla esiintynyt kova Bombus,
vaan aivan upea ja pehmyt First Aid Kit.
Koomalavalla
on silti aina ihan tajuton meno!


2. Tampere
Tampere on saanut helliä minua kahdesti kesän aikana. Heinäkuussa starttasin perheeni kanssa lomakauden Pirkanmaan pääkaupungissa, ja elokuussa vielä kävin työni puolesta toteamassa, että Oulun jälkeen Tampere on Suomen paras paikka. Rakastan sen veden ja punatiilen hallitsemaa kaupunkikuvaa, museoita, ihmisiä, puistoalueita, vähän suuremman cityn tuntua kuin kotikaupungissani, mutta pohjoissuomalaisuus on niin vahva osa identiteettiäni, että Capital of Northen Scandinavia on varmaan aina minulle ykkönen.

Tampereen huvituksia.


3. Lämpö
Kesä on tänä vuonna antanut ilmojen puolesta parastaan. Pidän siitä, että voin lähteä vähillä vaatteilla ulos ja että lapset pystyvät elämään saumattomasti sisällä ja ulkona. Siitä lieveilmiönä on säilynyt edelleen se, että meillä juostaan ulos ja sisään jokaisesta ovesta sukkasillaan pihalla ja kengät jalassa sisällä ja sitä rataa... Heinäkuussa oli muutama varsin kolea päivä, jolloin puin pikkuväelle pipotkin päähän ja poimin mustikoita kädet kohmeessa, mutta onneksi se oli ohimenevää ja lämpöä on riittänyt tänne elokuun loppupuolellekin!

4. Nallikari
Vaikka Oulu on merenrantakaupunki, meri ei hallitse kaupunkikuvaa samoin kuin esimerkiksi Helsingissä. Olen siitä hiukan harmissani, vaikka kotikaupunkiani niin kovasti rakastankin. Muutamia rantapaikkoja onneksi on Oulussakin olemassa. Nallikari on pitkä hiekkaranta, jota on upeasti uudistettu tälle kesälle. Ranta on monipuolinen harrastuspaikka, jossa itse olen kesän aikana muun muassa etsinyt elämäni ensimmäiset geokätköt ja pötkötellyt bikineissä kuumalla hiekalla - kirjan kanssa, tottakai.

Pikkuväki uskaltaa uida!


5. Ystävät
Tänä kesänä olen saanut huomata, miten paljon minulla on aivan korvaamattomia, ihania, monenlaisia ystäviä. Olen ilokseni pystynyt myös nauttimaan heidän seurastaan, joskaan en (varmaan koskaan) riittävästi. Onneksi aikaa on syksylläkin ja seuraava kesäkin tulee jossakin välissä.

6. Grilli
Kesän suosikkiruokani on ollut tuoresalaatti eri muunnelmin kera grillissä paistetun lihan, kalan tai kanan. Kesällä ei ole ruoanteko muualla kivaa, paitsi ulkona.

7. Minä
Paitsi ulospäin, olen kesän aikana tuijotellut myös sisäänpäin ja päässyt lähemmäksi sisintä itseäni. Olen pitänyt löytämästäni. Matka jatkuu. Mottoni voisi juuri nyt olla Be guided by spirit, not driven by ego.

8. Nizza
Kun Suomessa paahduttiin toukohelteissä, minä starttasin kesää Nizzassa. Kannattaako tätä paljon enää muuten kuvailla?

Nizzassa on kaupungin keskusta ja ranta rinta rinnan ja minä siinä välissä.


9. Uni
Olen antanut kesällä itselleni aikaa nukkumiseen. Uni on ihanaa. Unta kannattaa priorisoida ainakin kaikkien kotitöiden edelle. Työt odottavat, uni on korvaamatonta. (Sitä paitsi joskus saattaa käydä niin, että herättyäsi huomaat työn tarpeen poistuneen - joku ehti ennen sinua!)

10. Loma
Lomalla ei ole aikatauluja ja olo on monella tavalla vapaa. Loma-aikoina on paljon tekemistä, kun moni kesäkekkeri ajoittuu lomakaudelle.


Miinuksia, joita on hankala keksiä!

1. Mikko Kouki
Kesän lopulla kuulin masentavan uutisen. Oulun kaupunginteatterin taiteellisena johtajana toiminut Mikko Kouki lopettaa kautensa jälkeen Oulussa. Nyt ei auta muu kuin odottaa, että Koukin jälkeen saamme jotakin vielä parempaa, ja olla lloinen siitä, että Kouki pisti perheensä Oulun työn edelle.

2. Tekstit
Pettymyksekseni olen ollut lähes koko kesän kirjoittamatta. Tällä aikaa kuitenkin alitajunta tekee töitä, joten ei syytä huoleen.

3. Synkkyys
Elämään kuuluu paitsi valo, myös varjot. Vaikka voin vilpittömästi sanoa, että kesä on ollut kokonaisuutena upea, on myös ollut aikoja, jolloin synkkyys on vyörynyt lähelle kuin ukkospilvi. Onneksi olen pysynyt loitolla mustimmasta myrskyn silmästä.

Myrskyn jälkeen on poutasää ja niin pois päin.


4. Loma
oli liian lyhyt.

5. Kolme kuukautta
Suomessa kesäkuukausia on kolme. Se ei ole riittävästi.

6. Rajat
Nyt ei ole kyse rusketusraidoista vaan lompakon paksuuden rajallisuudesta, loman keston rajallisuudesta, omasta rajoittuneisuudesta, päällekkäin onnistuvien toimintojen rajallisuudesta jne. Tiedätte kyllä.

7. Aikomukset
Paljon on asioita, joita aikoo tehdä kesällä, mutta jotka syystä tai toisesta lykkäytyvät tai unohtuvat kokonaan. Ehkäpä ne kokonaan unohtuvat asiat eivät niin tärkeitä olekaan? Eniten olen harmissani varmaan siitä, etten ole kovin paljon laiskuuttani lenkkeillyt, vaikka aioin kyllä. Toisaalta kuitenkin parempi, että on paljon tarjontaa kuin se, että olisi vain tylsää ja tahmeaa.

8. Rumpupäivä
Oulun torilla tv-kokkinakin tunnettu rumpali Janne Pekkala kumppaneineen järjesti heinäkuussa rumpupäivän, joka oli mitä upein tilaisuus! Torille oli saatu kymmenkunta erilaista rumpusettiä, joita pääsi yleisö kokeilamaan. Välillä rumpujen omistajat soittivat lyömäsoittimiaan itse ryhmässä. Olipa huikeaa! Ja mikä tässä sitten oli miinusta, kun kerran kaikki oli niin mahtavaa? No, päivä keskeytettiin, kun joku oli torilla valittanut rummun pärinästä! Halpamaista!

WHOOOT? Eikö täällä muka saakaan soittaa?!


9. Blogistania
Se on jäänyt kesällä minulta kokematta.

10. Tämän kyselyn miinusosio ;-)
Se ei selittelyjä kaipaa.

Haastan kesämuistelemaan kolme bloggaajaa:
Kristiina Vuori

lauantai 10. elokuuta 2013

Eläväistä elokuuta!



Luen ja kirjoitan herää kesäuniltaan. Johan on ollut suvi! 

Elokuu on tuonut taas sykettä päiviin, kun tavallinen vuorokausi ei tunnu riittävän mihinkään. Esitän vuorokauteen vähintään 24 lisätuntia. Eikös se kelpaisi teille muillekin etenkin nyt lomakauden kääntyessä loppuunsa?

Yksi elokuun elämyksellisimpiä kokemuksia on ollut elokuva Kekkonen tulee, jonka ennakkoesityksen sain nähdä perjantaina Oulun parhaassa elokuvateatterissa Starissa. Näyttelijätyö on pääosin aivan hulppeaa (erityismaininta nuorelle pääosan esittäjälle Wilma Rosenqvistille ja muille naisnäyttelijöille), kuvat ovat kauniisti sommiteltuja ja elokuvan idea järjettömän rautaisa, pereustuuhan se oivaltavalla tavalla Pia Pesosen novellikokoelmaan Urho Kekkonen straße. Käykäähän katsomassa - ensi-ilta on 16.8.!



Kesä on kulunut leppoisasti osin kirjojen, vähemmän kirjoittamisen ja eniten oman itseni ja perheeni kanssa. Kulttuuria on harrastettu muun muassa museoita, kesäteattereita ja musiikkitapahtumia kuluttaen. Valopilkkuina mainittakoon Risto Räppääjä Tampereen Komediateatterissa ja Peter Pan Oulun Ylioppilastetatterin esittämänä Byströmin pihalla.

Syksykään ei näytä kovin apealta, sillä Ilmakitaran MM:n loppukilpailu on tulossa pian Oulun Rotuaarille ja Muusajuhlat laittavat liikkeelle sanataideharrastajia. Oulun kaupunginteatterissa nähdään mahtava syyskausi, kun uutuuksina estradille tuodaan muun muassa Lindgren-suosikkini, iki-ihana Ronja Ryövärintytär ja pikkujoulutunnelmainen (?) Housut pois.

Blogissa on jatkossa luvassa entistä vapaampaa tarinaa lukemisesta, kirjoittamisesta ja kaikesta muusta kulttuurista. Linja säilyy raskaistakin aiheista huolimatta kepeänä ja yhtä linjattomana kuin aikaisemminkin. Se on helppo luvata.

Ihanaa, värikylläistä syksyä! Mahtavaa huomata, että täällä on uusia lukijoitakin mukana - tervetuloa! <3

torstai 28. helmikuuta 2013

Blogisynttärit, bloggarin ilot ja uusi haaste



Hyvää Kalevalan päivää!
Luen ja kirjoitan on tänään kaksivuotias!

Tämä on blogin 279. postaus. Kommentteja on kakkiaan 2488. Facebookissa seuraajia on hurjat 103 ja Bloggerissa jo 174. Tervetuloa tässä yhteydessä myös uusimmille! Tuntuu aina vain yhtä ihmeelliseltä ja ihanalta, että teitä on!

Kahden vuoden aikana luetuimmat tekstit ovat
Ja haetuimmat asiat edellä mainittujen teosten lisäksi ovat

Sain Saralta jo vähän aikaa sitten haasteen listata kymmenen iloa tuottavaa asiaa elämässäni, ja koska yksi iloista on tämä blogi, nivon riemuni synttäreitten kunniaksi siihen. Kerron tässä, mitä iloa blogista on, mitä itse olen rakkaalta harrastukseltani kahdessa vuodessa saanut, ja mitä nämä asiat itselleni merkitsevät. Ilonaiheita on enemmänkin, mutta olkoon tämä top 10 -lista:


Yksi: Lukija- ja kirjoittajayhteisö. Muistan blogin avaamisen jälkeen seuraavana päivänä hämmästyneeni ja iloinneeni siitä, että blogini lukijakuntaan oli kirjannut itsensä viitisen muuta bloggaajaa. En ollut mielestäni kertonut blogista missään, mutta blogosfääri oli kuljettanut luokseni ensimmäiset yhteisön jäsenet. Nyt teitä on jo paljon enemmän!

Kaksi: Sähköinen muistikirja. Ensipostauksesta lähtien olen mieltänyt blogini muun muassa luku- ja kirjoittamispäiväkirjakseni. Lukupäiväkirja siitä on tullutkin, mutta kirjoittamisasioiden jakamiseen tarvitsisin suuremman anonyymiteetin. Jonkin verran kirjoittamisestakin on onneksi tullut kirjoitettua, ja niin aion jatkaa vastedeskin. On kuitenkin ollut ilo huomata tämä sulkeutunut puoli omasta kirjoittamisesta. Säästän nimittäin kirjoittamisjuttelut niille varatuille, suljetuille foorumeille, joita niitäkin olen löytänyt blogitaipaleeni aikana useita. Kirjapostauksissa taas olen saanut paitsi merkinnän lukupäiväkirjaan myös ilon tuoda esiin kiinnostavia kirjoja. Kirjavinkkejä on mukava jakaa.

Kolme: Tietoisuus. Bloggaaminen kasvattaa ymmärrystä blogin aiheeseen liittyvistä asioista. Blogin kautta syntynyt virtuaalinen kirjoittajayhteisö on ollut minulle näiden kahden vuoden aikana todella tärkeä. Olen saanut lukea muista blogeista juuri niistä asioista, joita pohdin usein itsekin. Osasta seuraamistani bloggaavista kirjoittajista on tullut kahden vuoden aikana julkaisseita kirjailijoita! Kirjabloggarien yhteistyö puolestaan on nostanut esimerkiksi niin, että seuraan paljon tiiviimmin mitä erilaisimpia kirjailmiöitä kuin aiemmin.

Neljä: Kirjoittamisen lisääntyminen ja säännöllistyminen. Tämä oli toinen tavoitteeni blogia perustaessani, ja toden totta kirjoittaminen on säännöllistynyt. Edelleen kirjoittaminen on minulle uppoutumista ja flow'ta. Jokainen teksti on iloni. Postausten määrää rajoittaa vain aikapula. Toisaalta tämä ihanuus myös VIE aikaa muulta kirjoittamiselta, siis käsikseltäni ja muulta fiktion suoltamiselta, mutta uskottelen itselleni, että nämä myös tukevat toisiaan. Sinisilmäisenä sen uskon.

Viisi: Tempaukset. Blogistaniassa sattuu ja tapahtuu. Elämäni iloisimpiin päiviin kuuluu muun muassa kirjablogien fash mob -tempaus, jossa julkaistiin sepitetekstejä suosituista kirjoista plagioinnin vastustamiseksi ja ilmiön esiin tuomiseksi. Hauskaa on ollut myös Copycat kirjankansi -kisaan ja Blogistanian Finlandia ja Globalia -äänestyksiin osallistuminen. Kirjoittajien soisi myös tempaisevan blogeissa jotakin hilpeää - no, onhan toki NaNoWriMo, johon toivottavasti pystyn osallistumaan jo ensi kerralla! En tosin tiedä, olisiko NaNoWriMo kovin hilpeä kokemus.

Kuusi: Mukavuusalueen laajeneminen. Ensimmäinen steppi oli blogin aloittaminen. Toinen ehkä omilla kasvoilla esiin marssiminen ja sittemmin myös nimen paljastaminen esimerkiksi Facebookissa 13 kotimaisen kirjailijan haasteessa. Kirjoittamisesta tuli ensin muiden esimerkin innoittamana puuhastelun ja pätkäkirjoittamisen sijaan pitkäjänteistä ja lopulta tavoitteellista. Se jatkuu. Myös kirjojen kanssa olen päässyt pidemmälle kuin vain omien täsmävalintojeni äärelle kotimaisen kirjallisuuden joukossa. Esimerkiksi ihana, ihana Gaute Heivoll ei olisi ikinä tullut minulle tutuksi ilman blogeja.



Seitsemän: Kommentit. Jokainen kommentti on suuri ilonaihe. Iloitsen hirmuisesti myös kommenteista, joita saan sähköpostiini. Yksi ilon aihe oli se, kun eräs bloggaajatuttu bongasi itsensä blogissa julkaisemastani kuvasta - olimme olleet samassa paikassa ulkomailla (!) samaan aikaan tietämättämme - emmekä silloin vielä olleet tavanneet oikeassa elämässä. Myös jokunen kirjailija on ilahduttavasti lähettänyt sähköpostia kirjapostauksen jälkeen. Ja Gaute - hän vastasi fanipostiini (jota tosin lähetin yksityisesti sähköpostitse)!

Kahdeksan: Yleisö. Blogin tilastoista näen, että kirjoituksiani luetaan! Kulkijoita on blogissani käynyt avaamisen jälkeen jo huikeat 70 000! Sanon sen vielä kerran: on ihanaa, että teitä kävijöitä on! Tervetuloa uudestaan! Suurin yllätys - ei ehkä suoranaisesti ilonaihe - on, että vierailluin on ollut postaus Paulo Coelhon teksteistä kootusta mietelausekirjasta.

Yhdeksän: Mediamaiseman murroksessa mukana oleminen. Olen tyytyväinen, että olen lähtenyt bloggaamaan juuri tässä ajassa, kun sosiaalinen media valtaa reviiriä muiden medioiden maailmassa ja hakee muotojaan. En kulje pioneerijoukoissa, mutta kuljen mukana muutoksessa. Blogien on sanottu olevan jo vanhanaikaisiakin, mutta olen eri mieltä - eivät ne vielä ole. Päin vastoin: viime vuoden aikana käytiin pariinkin otteeseen keskustelua siitä, mikä foorumi kirjablogit oikein ovat - kenen luvalla me bloggarit edes kirjoittelemme ja mitä mutuhuttua tai perusteetonta puppua täällä oikein suolletaan. Blogit ovat demokraattinen julkaisukanava, joita parhaimmillaan luetaan enemmän kuin sanomalehtiä. Blogit tarjoavat moniäänisyyttä ja osallistuvaa, avointa kulttuuria. Eläköön murros!

Kymmenen: Kaksi vuotta! Jännitystä, suunnittelua, kirjoja, haasteita, mielipiteitä, juonenpunontaa, ystäviä, ideoita, flow'ta.


Haastan synttäreiden hengessä teidät muutkin miettimään blogien merkitystä elämässänne. Ellette ole itse bloggaajia, voitte pohtia, mikä merkitys teille on niillä blogeilla (ehkä tälläkin), joita seuraatte. Vastauksianne kuulen mielelläni kommentteina tähän postaukseen tai itsenäisenä postauksena omassa (kirja)blogissanne.

Olisi upeaa, jos bloggaamisen ilo leviäisi entistä laajemmalle ja uusia blogeja syntyisi lisää! Jos tänään aloitat, kahden vuoden päästä olet jo kaksivuotias. Koska kaikki meistä eivät ole bloggaajatyyppiä, ilo voi tietysti levitä myös siten, että yhä useampi löytää itselleen sopivan blogin seurattavakseen.

Mukavaa, että pistäydyit juhlimassa kanssani! Syntymäpäivälahjaksi blogilleni ja teille, rakkaat lukijat, annan Tykkäät ehkä myös näistä -widgetin, joka on näkynyt tuossa postausten alapuolella jo pari päivää. Arvontaa pidän ehkä joskus toiste, kun keksin taas jotakin kivaa arvottavaa.



Hyvää Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää! Kuulemiin!

lauantai 5. tammikuuta 2013

TBR ja kirjavuoren valloitus


No niin, on vasta uuden uljaan vuoden ensimmäisen viikon loppu ja joudun jo perumaan puheitani. Olin ajatellut, etten tartu haasteisiin tänä vuonna, mutta nyt on syötävä sanansa. Niiden syöminen ei onneksi lihota, ja lupaan olla vetämättä muruja pahemmin henkeenkään.

Makeaa luvassa!
Kuva: freedigitalphotos.net

Mari A. haastaa kirjablogissaan nimittäin lukutoukat valloittamaan kirjavuoria ja vieläpä oman kirjahyllyn kera, joten minun on ihan pakko vastata kutsuun ja lähteä tavoittelemaan Kolin huippua, eli 12 luettua kirjaa. Tiedän, että tavoitteeni on vaatimaton, mutta haluan jättää muullekin lukemiselle ja kirjoittamiselle aikaa enkä aio kiristää kirjallista hirttosilmukkaa kaulani ympärillä. Lukeminen saa olla tavoitteellista mutta se ei saa ruveta tuntumaan pakkosuorittamiselta.

Haasteen hyväksymisen vanavedessä minun on tehtävä itselleni To Be Read -lista. Tässä siis sata kirjaa, jotka haluan lukea. Osa on klassikkoja ja palkittuja kirjoja, osa ystävien suosituksia ja osa taas ihan vapaasti oman mielenkiinnon mukaan valittuja. Runous siitä nyt jää puuttumaan. Harmi. Listassa lihavoituina ovat Kirjavuori Mount Everestille -haasteeseen tyrkyllä olevat opukset:

Aapeli: Pikku Pietarin piha.
Aho Juhani: Rautatie. 
Alakoski Susanna: Sikalat. Schilds. 2011.
Alcott Louisa May: Pikku naisia.
Andersson Claes: Oton elämä. WSOY. 2011.
Atwood Margaret: Orjattaresi.
Auster Paul: Talvipäiväkirja. Tammi. 2012.
Björk Marja: Posliini. Like. 2008.
Brontë Charlotte: Kotiopettajattaren romaani. 1847.

Carpelan Bo: Kesän varjot. Otava. 2005.
Chang Jung: Villijoutsenet. Kolmen kiinattaren tarina. Otava. 1993.
Charriere Henri: Vanki nimeltä Papillon.
Christie Agatha:
Coetzee J. M.: Häpeäpaalu. Otava. 2000.
Delacourt Gregoire: Onnen koukkuja. WSOY. 2013.
Dumas Alexandre: Kolme muskettisoturia.
Duras Marguarite: Kirjoitan.

Erickson Carolly: Minä, Marie Antoinette. Atena. 2013.
Eugenides Jeffrey: Naimapuuhia. Otava 2012.
Fagerholm Monika: Amerikkalainen tyttö. Teos. 2004.
Fredriksson Marianne: Anna, Hanna ja Johanna.
Goethe Wolfgang: Nuoren Wertherin kärsimykset
Golden Arthur: Geishan muistelmat. WSOY. 1997.
Grass Günther: Peltirumpu.

Haahtela Joel: Naiset katsovat vastavaloon.
Hassinen Pirjo: Popula. 2012.
Hauru Hanna: Paperinarujumala. Like. 2013.
Hautala Turkka: Kansalliskirja. Gummerus. 2012.
Hoeg Peter: Lumen taju.
Holappa Pentti: Ystävän muotokuva.
Hotakainen Kari: Ihmisen osa. Siltala. 2009.
Hugo Viktor: Kurjat.
Ibsen Henrik: Nukkekoti.
Irwing John: Garpin maailma.
Itkonen Juha: Anna minun rakastaa enemmän. Teos. 2005.
Itäranta Emmi: Teemestarin kirja. Teos. 2012.

Jalonen Olli: Poikakirja. 2010.
Jotuni Maria: Huojuva talo. Otava. 1963.
Jägerfeld Jenny: Oli kerran äiti joka katosi. Karisto. 2010.
Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi. WSOY.
Kalevala.
Kenen aika? Esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta. Toim. Tomi Huttunen ja Tintti Klapuri. Avain. 2012.
Kerouac Jack: Matkalla
Kilpi Eeva: Naisen päiväkirja. WSOY 1978.
Keyes Marian: Enkelit.
Koch Herman: Illallinen.
Kontio Tomi: Keväällä isä sai siivet. Tammi. 2000.

Leon Donna: Kuolema oopperassa. Otava. 1997.
Lessing Doris: Hyvä terroristi. 1985.
Linna Väinö: Täällä Pohjantähden alla.
Loen Erland: Supernaiivi. 1996.
Lundán Reko ja Tiina: Viikkoja, kuukausia
Ulla-Lena Lundberg: Jää. Teos. 2012.
Márquez Gabriel García: Sadan vuoden yksinäisyys.
Meriluoto Aila: Tältä kohtaa.
Du Maurier Daphne: Rebekka. WSOY. 2008.
Montgomery Lucy Maud: Annan nuoruusvuodet.
Montgomery Lucy Maud: Sininen linna.
Morrison Toni: Minun kansani, minun rakkaani. Tammi. 1988.
Mörö Mari: Kiltin yön lahjat.

Niffenegger Audrey: Aikamatkustajan vaimo.
Nummi Markus: Karkkipäivä. Otava. 2010.
Ollikainen Aki: Nälkävuosi. Siltala. 2012.
Oates Joyce Carol: Sisareni, rakkaani. Otava 2012.
Osbourne Ozzy & Ayres Chris: Minä, Ozzy. Like. 2010.
Pakkanen Outi: Seuralainen. Otava. 2010.
Plath Sylvia: Lasikellon alla. Otava. 1975.
Plath Sylvia: Sylvia Plathin päiväkirjat. Otava. 1997.
Proust Marcel: Kadonnutta aikaa etsimässä.
Päätalo Kalle: Tammettu virta. Juuret Iijoen törmässä. Gummerus. 1972.

Rimminen Mikko: Pussikaljaromaani.
Raitasuo Ilkka: Kellokosken Prinsessa. Like. 2011.
Raittila Hannu: Kirjailijaelämää. WSOY. 2006.
Rossi, Nemo: Rooman sudet. WSOY. 2012.
de Sade Markiisi: Justine
Salama Annukka: Käärmeen lumooja. WSOY. 2012.
Schields Carol: Pikkuseikkoja.
Shriver Lionel: Kaksoisvirhe. Avain. 2007.
Siekkinen Raija: Novellit. Otava. 2010.
Sinisalo Johanna: Ennen päivänlaskua ei voi.
Sinisalo Johanna: Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita. Teos. 2008.
Snellman Anja: Maru. Otava. 2012.

Tabermann Tommy: Vernazzan valot. Gummerus. 2004.
Tan Amy: Ilon ja onnen tarinat. WSOY. 1997.
Tartt Donna: Jumalat juhlivat öisin. WSOY. 1993.
Tietäväinen Ville: Näkymättömät kädet. WSOY. 2011.
Tikkanen Märta: Vuosisadan rakkaustarina. Tammi. 2010.
Tikkanen Märta: Kaksi. Kohtauksia eräästä taiteilija-avioliitosta. Tammi. 2004.
Tsehov Anton: Lokki. WSOY. 1998.
Tuominen Taija: Tiikerihai. WSOY. 2000.
Twain Mark: Huckleberry Finnin seikkailut.

Ulitskaja Ludmila: Naisten valheet. Siltala. 2011.
Vanhatalo Pauliina: Korvaamaton. Tammi. 2012.
Vala Vera: Kuolema sypressin varjossa. Gummerus. 2012.
Vuori Kristiina: Näkijän tytär. Tammi. 2012.
Väisänen Hannu: Vanikan palat.
Waltari Mika: Neljä päivänlaskua.
Walker Alice: Häivähdys Purppuraa. 1982.
Wilde Oscar: Dorian Grayn muotokuva. 1891.
Winterson Jeanette: Ei appelsiini ole ainoa hedelmä. Bazar. 2007.

Toiseksi haasteeksi minulle nousee tässä kuin itsestään Facebookista peräisin oleva vallan mainio 13 ennenkokematonta kotimaista kirjailijaa vuonna 2013, sillä yllä listassa nimiä riittää. Olen kursivoinut ne minulle uudet tuttavuudet, joiden tuotantoa tavoittelen haasteen nimissä nyt eniten.

Tässä on nyt paljon hyvää: olen saanut hyvän kirjalistan itselleni, saan näppiotteen omasta kirjahyllystäni ja sain järjestettyä sen lukemista etsiskellessäni! Mielestäni sitä paitsi on suurta viisautta muuttaa mieltään, paremmin kuin pysyä jääräpäisesti mielipiteessään. Hah.

Parasta on, että nyt luettavaa on valmiiksi katsottuna pitkälle tulevaisuuteen. Vuonna 2012 luin aikuisten (fiktiivistä) kirjallisuutta noin 43 kirjan verran. TBR-lista riittää siis pariksi vuodeksi, mutta kun vielä muistetaan, että poimin luettavaa lisäksi fiilispohjalta ja uutuuksiakin pitää saada mahtumaan mukaan, lista kestää pidempään. Päivitys tehtäneen vuoden päästä.

Ovatko muut lähdössä kirjavuoria valloittamaan tai matkalle 13 suomalaisen kirjailijan maailmoihin?
Mikä tärkeä kirja TBR-listaltani puuttuu?

perjantai 28. joulukuuta 2012

Sivut kääntyvät uuteen vuoteen

Lukuvuosi 2012 on ollut Luen ja kirjoitan -blogissa aktiivinen ja kirjava. Viimemmäksi olen keskittynyt lasten- ja nuortenkirjoihin, joita luin Valkoisen Kirahvin Lasten linnoitus -haasteeseen aktiivisesti jo keväällä, ja parasta aikaa olen mukana poikieni kanssa Hdcanisin blogeihin lanseeraaman Lukudiplomin tavoittelussa. Muita lukuhaasteita ovat olleet Nooran Rumat kapinalliset, Morren Kuusi kovaa kotimaista ja Marian Kirjallisuuden äidit, joista viimeisin jatkuu yhä ensi äitienpäivään saakka.

Kuusi kovaa kotimaista sain kasaan! Jee!
1. Hilkka Ravilo: Mesimarjani, pulmuni, pääskyni
2. Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija
3. Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen
4. Anja Snellman: Aura
5. Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
6. Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet

Jäin kuitenkin Morren arvonnasta syrjään, sillä en valitettavasti ollut itsenäisyyspäivänä raportoimassa suorituksestani enkä kaiken kiireen keskellä ymmärtänyt tehdä sitä etukäteen. Paras palkinto minulle itselleni on kuitenkin se, että kuusi kovaa on kuin onkin kasassa.

Rumat kapinallisetkin tuli luettua loppuun saakka, ja teema takuulla jatkuu blogissani jatkossakin ilman haasteen kannustustakin. Julkaisen haasteeseen kuuluvan pohdinnan lähiaikoina - myöhässä, sillä olin unohtanut, että haaste loppui jo 1.12.12. Tässä luettujen lista:
1. Hilkka Ravilo: Mesimarjani, pulmuni, pääskyni
2. Martti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja pahan pappi
3. Laura Gustafsson: Huorasatu
4. Ian McEwan: Vieraan turva
5. Katja Kettu ja Krista Petäjäjärvi (toim.): Pimppini on valloillaan


Kirjallisuuden äideissä kolmen teoksen rajapyykki on jo saavutettu, mutta koetan ehtiä lisää:
1. Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta o.s. Tengström. Kansallisrunoilijan vaimo
2. Gaute Heivoll: Etten palaisi tuhkaksi
3. Jonathan Franzen: Epämukavuusalue

Lukudiplomissa olemme poikieni kanssa lukeneet kaksi kirjaa seitsemästä ja tehneet niihin liittyvät tehtävät, joten kevääksi riittää vielä puurrettavaa. Mikäs sen mukavampaa!

Ensi vuonna lupaan olla sillä tavalla tylsä, etten lähde mukaan oikeastaan mihinkään uuteen haasteeseen (ellei jotakin aivan ohittamatonta tule eteen), vaan luen

a) ensisijaisesti kirjoja omasta hyllystä ja
b) klassikoita ja vuoden 2013 (ja 2012) uutuuksia sekä
c) edelleen kasoittain lastenkirjoja, joista tuon vain parhaat blogiin ja vielä
d) tyypilliseen tapaani välillä ihan mitä sattuu sarjakuvia ja tietokirjoja unohtamatta...

Haasteet ovat nimittäin oikein mukavia tapoja rikastuttaa omaa lukemistoa, mutta minulla tuottaa vaikeuksia pysyä niissä sekä lukusuunnitelmassa kiinni, kuten sekä Morren että Nooran haasteista voidaan huomata: molemmat ovat nyt myöhässä.

Mitä te lupaatte lukea ensi vuonna?

Kirjoittamisesta kerrottakoon tässä yhteydessä vain lyhyesti sen verran, että käsiksen lähdettyä maailmalle olen saanut siitä jo kaksi palautetta, ja muokkaan tekstiä nyt eteenpäin! Vuodesta 2013 on tulossa myös tuottoisa kirjoittamiskausi.

Kuva: Freedigitalphotos.net / supakitmod


Upeaa uutta vuotta jokaiselle blogini lukijalle!
Olkoon se täynnänsä kirjallisia elämyksiä.

lauantai 17. marraskuuta 2012

Kirjablogistaniassa jaetaan palkintoja


Kirjablogeissa etsitään vuoden vaihteessa kolmessa sarjassa parasta kirjaa.
Palkinnot ovat seuraavat:

1. Blogistanian Kuopus - paras lasten- ja nuortenkirja

Palkintoa emännöi Saran kirjat, jossa voi tutustua palkintoon tarkemmin ja lukea ohjeet.

Äänestys tapahtuu 1.12. julkaisemalla omat ehdokkaat omassa blogissa klo 10.00 ja tulokset selviävät viikonlopun jälkeen maanantaina.

2. Blogistanian Finlandia - paras tämän vuoden kotimainen

Palkintoa emännöi Sallan lukupäiväkirja. Lue lisää alkulähteeltä!

Äänestys on 2.1.2013 klo 10.00 ja tulos on selvillä jo samana iltana!

3. Blogistanian Globalia - paras käännöskirja 2012

Palkintoa emännöin Kirjava kammari. Kurkista, mitä Karoliina palkinnosta kertoo!

Omaa ehdokasta voi miettiä 1.2.2013 saakka, sillä silloin oma lipuke tulee julkaista omassa blogissa klo 10.00. Tulos selviää 4. helmikuuta.

* * *

Palkinnoista kannattaa kerätä lukuvinkit talteen!

Oma ehdokaslistani ei ole vielä lainkaan selvä. En ole edes päättänyt, äänestänkö tänä vuonna, ja jos äänestän, onko minulla ääniä annettavana kaikkiin kolmeen palkintosarjaan. Nyt onkin hyvä hetki katsoa omia lukemisia taaksepäin ja palata tunnelmiin ja elämyksiin avattujen kansien välissä. Jännitystä on joka tapauksessa luvassa, ja hienot tapahtumat kirjablogistaniassa ovat kohta käsillä!

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Bloggarin marraskuun tunnustukset


Helmi-Maariana blogiaan kirjoittava ihana ja kiinnostava kirjailija heitti minua tunnustuksella. Kaunein kiitos!

Haasteen hengen mukaiesti minun pitää kertoa kahdeksan asiaa itsestäni. Tässä päällimmäiset kuulumiset:

1. Elämässäni myllertää nyt.

2. Toivon, että pystyn pitämään hatusta kiinni ja kulkemaan pystypäin.

3. Asettaudun esimerkiksi ihan näillä hetkillä todennäköiseen hylsysateeseen käsikseni kanssa, mutta toivon sydämeni pohjasta, että jostakin ammutaan kovilla.

4. Pidän Taija Tuomisen kuvaa jääkaapin ovessa. Pienet poikanikin muusta suvusta ja joukosta ystäviä puhumattakaan tietävät siis, kuka on Taija Tuominen. Kuva muistuttaa minua kirjoittamisesta ja siihen liittyvistä tärkeistä asioista sekä monista antoisista keskusteluista. Taija oli viime talven ajan kirjoittajaohjaajani Päätalo-instituutin luovan kirjoittamisen kurssilla, ja hänet palkittiin vasta upeasta työstään kirjoittajien tukena ja oppaana. Sylikaupalla onnea!

5. Punoin pajua koko viikonlopun. Sain aikaiseksi kaksi kuhilasta, kolme kranssia, sydänsomisteen, tähden ja pienpunontoja. Pajunpunonta on mitä mainionta puuhaa! Materiaali on vain vaivan päässä, muutoin ilmaista, ja sen sovellettavuus on rajaton. Yksi kurssikaveri teki itselleen esimerkiksi lumikengät!

6. Marraskuu on vuoden kuukausista kamalin. Haluaisin vain nukkua. Nukkuminen on sen sijaan ihanaa, mutta osaan antaa sille liian vähän aikaa.

7. Blogissani on menossa lasten- ja nuortenkirjallisuuden teema. Seuraavaksi on tulossa Terhi Rannelaa, Tomi Kontiota ja Tammenterho-kirjoja.

8. Elämässä pitää olla rytmiä vähän joka käänteessä.

Tunnustukseen kuuluu myös kuljettaa haastetta eteenpäin muihin blogeihin. Lähetän terveiset siis seuraaville omasta lukuluettelostani löytyville blogeille:
- Sekametelisoppa kohtaa sillisalaatin
- Lukutuulia
- Eniten minua kiinnostaa tie
- Hemulin kirjahylly
- Pinon päällimmäinen
- Tarinauttisen hämärän hetket
- Lurun luvut
- Plaza de Mustis

Tässä vielä lopuksi koko hauskuuden ohjeet:

1. Kiitä tunnustuksen antajaa.
2. Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoita näille kahdeksalle bloggaajalle tunnustuksesta.
4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi.

Rohkeasti uuteen viikkoon kiinni (vaikka onkin marraskuu)!

lauantai 3. marraskuuta 2012

Syysarvonnan voittaja on...

... selvinnyt.

Syksyisen ruskeaa päivää voi piristää monin tavoin. Blogeista löytyy hyvää luettavaa, kuten Lumiomenan kymmenen huonon kirjan listaus. Hyvinvointiamme lisäävät päiväunet maittavat erinomaisesti sateella. Kun aivot ovat saaneet unesta uutta energiaa, aikaa voi käyttää rakkaimpiin harrastuksiin, kuten kirjoittamiseen. Kulkunsa voi myös suunnata lähialueen huvituksiin, esimerkiksi museoihin tai muihin tapahtumiin. Ystävät voi kutsua syömään roskaruokaa, sillä tänään on roskaruokapäivä. Tapahtumalla halutaan tuoda esiin sitä, että suomalaiskodeissa roskiin päätyy jopa 160 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa, yli 20 kiloa jokaista suomalaista kohden vuodessa! Tehdään oma osuutemme, jotta määrä pienenisi.

Toivottavasti sinun päivääsi on mahtunut iloa ja lämpöä!



Minä olen hakenut jännitystä päivääni myös syysarvonnan järjestämisellä. Keskiviikkona päättyi osallistumisaika, ja tänään kirjoitin kymmenittäin lappuja ja rekrytoin viralliseksi valvojaksi perheeni miesväen. Arvontalipukkeen sai kunnian nostaa tortillankuoriin käärityllä roskaruokaillallisellamme esikoisemme.



Voittajaksi paljastui uusi lukija, joka ilmoittautui mukaan vasta ihan loppumetreillä:



Paljon onnea! Syksy tarvitsee valoa!

Lähetätkö, TeeTee, minulle osoitetietosi, niin saan palketin nopeasti postiin.

Hyvää pyhäinpäivän iltaa kaikille muillekin! Muistellaan rakkaimpiamme, jotka ovat jo ajan toisella puolen.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...