Rakas on ensimmäinen Tuula Liina Varikseni. Niin, aivan ensimmäinen. Olen vaikuttunut!
Rakas keroo Iiriksestä pitkän tarinan: Iiris on alle kouluikäinen, kun hänen vanhempansa kuolevat ja tyttö joutuu tätinsä Ellenin huostaan. Kronologisesti teos jatkuu niin kauan, että Iiris jää eläkkeelle toimittajan työstään ja opettelee uudenlaista elämää. Kerronta kuitenkin poukkoilee hallitusti ja kiinnostavasti aikakausien välillä niin, että Iiriksen elämästä piirtyy looginen mutta traaginen kuva. Rakas on myös samalla kasvukertomus, monisyinen psykologinen matka itsetuntemukseen.
Iiristä vasten hiertävät paitsi Ellen-täti myös miehet Rauli ja Risto. Ihmiset kolhivat toisiaan, jättävät toisiinsa jälkiä elämäntietä vieretysten tallatessaan. Ihmissuhteita kuvataan tarkasti ja taitavasti. Iiris opettelee kulkemaan omaa polkuaan omin jaloin ja löytääkin jonkinlaisen rytmin, joka vaihtelee vuosien saatossa kiihkeästä kanta-astunnasta varovaan varvisteluun ja tasaiseen taaperrukseen.
Ihailen Variksen tapaa saada tekstinsä onnettomankin pienillä vivahteilla esiin tarkkapiirteisiä tapahtumakuvia. Tapahtumista nousevat tunteet ja merkitykset. Elämä ei ole alati kaunista eikä loogista, mutta kaikesta huolimatta elämisen arvoista ja vaiheikasta. Variksen realismi repikin minua tuumimaan oman elämäni käänteitä.
Rakkaaseen omat tehonsa antavat 1970-luvun vasemmistolaiseen liikehdintään liittyvät herkulliset ajankuvaukset, joita kuunnellessa pystyi helposti samaistumaan hämmennykseen ideologisesta kiihkomielisyydestä. Varis kirjoittaa loistavia katkelmia myös kirjoittajan arjesta: siitä, miten tekstit tuntuvat typeriltä, miten kynä ei kulje, miten ei osaa, vaikka haluaisi, mutta sitten vain kirjoittaa.
Äänikirja
Olen kuunnellun aiemmin äänikirjoja viljalti juostessani. Nyt kuuntelussa on ollut kuukausien paussi muiden kuin lasten kuunneltavien osalta. Rakas lähti mukaani kirjastosta, kun halusin työmatkoille kuunneltavaa - miten hieno idea! Nyt liikennevaloista ei ole kiire minnekään, ruuhka ei kiristä hermoja laisinkaan eikä muu liikenne ota päähän. Nyt toivoisi matkan vain kestävän ja kestävän.
Miinus tässä järjestelyssä on ollutkin se, että kuunteleminen on ollut aika pätkittäistä. Rakkaan tunnelmaan on tosin hellpo ollut äkisti tempautua mukaan, sillä lukijana on ihana Seela Sella. Äänikirjan kohtaushaku on kuitenkin aika hankala, joten kesken jääneen kohdan etsiminen ainakin meidän automme soittimella on tuottanut tuskaa. Välillä kun meillä kuunnellaan autossa merirosvolaulujakin.
Äänikirjan huonoksi puoleksi voi laskea myös sen, että jos ajatus harhautuu, teksti ei pysähdy, vaan kuuntelija joutuu joko hyväksymään rivien menetyksensä tai sitten tuhertamaan tekniikan kanssa ja palaamaan tekstissä taaksepäin. Sekin on harmittanut, että äänikirjassa ei pysty käyttämään kirjanmerkkejä ja hiirenkorvia, joilla poimisi talteen parhaat palat. Niitä nimittäin Rakkaassa tulee vastaan tuon tuosta.
Äänikirjana Rakas kaikesta tästä huolimatta toimii hienosti, joten suosittelen lämpimästi kaikille erityisesti liikennestressin hoitoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti