Perjantai 14.10.
Päivä lupasi hyvää selkeältä siniseltä taivaalta, kun syysauringon valossa ajoin Taivalkoskelle luovan kirjoittamisen kurssin starttiviikonloppuun.
Kurssin alku oli vertaansa vailla. Ensimmäinen päivä oli sekä lempeän tunnusteleva että ryöppyävän runsas yhtä aikaa. Tuntuu, että nyt olen saanut jo kolmessa ensimmäisessä tunnissa paljon uutta rakennusainetta kirjoittamiseen. Kouluttaja Taija Tuomisen kokenut ote näkyy ja tuntuu!
Luovuuden olemusta, kirjoitusharjoituksia, tekstejä muilta, limerikki! Limerikki!
Yötehtävä ja aivan ihanan, hallittavissa olevan kokoinen Dianne Doubtfiren kirjoittamisopas Aiotko kirjoittaa romaanin? odottavat.
Päivän voisi lopettaa iskevästi tänään kuulemaani kannustavaan lainaukseen:
"Ensimmäinen versio on aina paskaa." Hemingway
Lauantai 15.10.
Lauantai alkoi hirveässä flunssassa, mutta sisulla, korkealla motivaatiolla ja oikealla lääkityksellä on selvitty iltaan asti.
Toinen kurssipäivä on tuonut tullessaan kolme uutta tekstiä, puhetta kirjoittamisoppaista, asiaa tekstien ideoinnista ja kirjoittamisprosessista. Prosessi on minulle aina ollut melkoisen sumea käsite. Jos ajatellaan, että kirjoittamisprosessiin kuuluvat vaiheet ovat esimerkiksi ideointi, luonnostelu, muokkaus ja viimeistely, en osaa sanoa, missä vaiheessa mikäkin vaihe loppuu ja toinen alkaa. Jo kauan sitten kouluaikoinani koin ideoinnin (vai luonnostelun?) turhana vaiheena, sillä halusin heti kirjoittamaan. Viimeistely loppusilauksineen on minulle vaiheista selkein ja itsenäisin, mutta muut puuroa. Ehkä tässä minulla kirjoittajana olisi rutkasti kehittymisen varaa?
Koulutuspäivän päätteeksi katsoimme elokuvan Capote, joka kertoo kirjailija Truman Capoten kirjoittamisprosessista, kun hän teki kirjaansa Kylmäverisesti. Aika raju elokuva! Postaan siitä lähiaikoina oman juttunsa, mutta suosittelen jo tässä vaiheessa ainakin niille, jotka eivät pitkästy, ellei leikkaus ole tehty maksimissaan puolen toista sekunnin pätkissä.
Alattelin harjoitella tulevaisuudessa pastisseja. Pastissit ovat siis tekstejä, jotka kirjoitetaan imitoiden jonkuin toisen kirjoittajan tyyliä. Ehdottakaa minulle muutama tyyliltään omaleimainen kirjailija!
Doubtfiren teos jatkuu vielä tänään, ja yötehtävä vie minut pois mukavuusalueeltani.
Motto toisesta päivästä: "Toteutuneet toiveet itkettävät usein enemmän kuin toteutumattomat." Truman Capote
Taivalkoski-maistiaisina lopuksi muutama kuva Jalavan kaupasta, jossa kävimme tänään keittolounaalla ja tuliaisostoksilla.
Kiva kuulla, että olet päässyt noin inspiroivaan ympäristöön. Toivottavasti flunssa hellittää!
VastaaPoistaKokeile vaikka Anna-Leena Härköstä, hänen tyylillään voisi olla mukava päästellä, vai mitä?
Olipa kiinnostava lukea onnistuneesta kurssistartistasi :). Ja mikä ihana vanha kauppa <3
VastaaPoistaOi, tuo kauppa on siis olemassa Taivalkoskella! Ei ole kauan aikaa kun muistelin, missä tämä kauppa mahtoi olla ja epäilin, että Taivalkoskella (isäni on Päätalo-fani, joten kävimme siellä pariin otteeseen pyhiinvaelluksella ollessani pieni), mutten ollut varma. Ihanaa, nyt tiedän minne suuntaan, jos siellä päin liikun!
VastaaPoistaViikonloppusi kuulostaa kyllä mahtavalta!
Pastissiin ehdotan Antti Tuuria, olen joskus treenannut hänen tyyliään ja sitä on mukava kirjoittaa!
Kuulostaa hienolta Paula ja kun on tarpeeksi mielenkiintoista yksi pieni flunssa ei tunnu missään...ainakaan sillä hetkellä!
VastaaPoistaPastissin tyyliksi ehdotan Hotakaista.
Mahtavaa, että viikonloppu on ollut noin antoisa, flunssasta huolimatta :)
VastaaPoistaHieno wanhanaikainen kauppa!
Kiva kuulla, että energiaa on riittänyt itse asiaankin keskittymiselle sairastelun lomassa. Kuulostaa antoisalta ja allekirjoitan Hemingwayn lentävän lauseen täysin :D Lohduttavaa tietää, etten ole asiaa ainoana maailmassa todennut :D
VastaaPoistaMinä voisin ehdottaa vaikka Sirpa Kähköstä tai Arto Salmista, molemmat tuntuvat minusta kovin omaleimaisilta :-) Tsemppiä kurssille, kuulostaa tosi mahtavalta kokemukselta!
VastaaPoistaSuosittelen Jalavan kauppaa kaikille Taivalkosken-kävijöille osatos-, lounas- ja virvokepaikaksi! Amma, onpa mukava, että löysit täältä jotakin nostalgista :-)!
VastaaPoistaLoistavia ehdotuksia pastissiksi! Härköstä olen joskus käyttänytkin. Olen kirjoittanut Härkösen tyyliin Kallaksen Barbara von Tisenhusenia. Teksti saattaa olla minulla jopa tallessa! Silti Härkönen ei olisi huono vaihtoehto nytkään. Jätän hautumaan.
Antti Tuurin tyylin jäljittely edellyttäisi, että tutustuisin häneen paremmin. Pistän korvan taa myöhempää käyttöä varten, mutta nyt ei tuurita. :-) Kiitos, Amma!
Hotakaisen valitsen mieluusti, ja Kähkösen, sillä Kähkönen on must read -listallani.
Häpeäkseni on tunnustettava, että Salmista en ole lukenut, mutta nyt olisi jämäkkä syy vihdoin siihenkin.
Vera, olet selvästi suurten kirjoittajien uomassa :-)! Minua tämä paskatieto lohduttaa nyt niin, että annan viimein luvan Käsikselleni vain tulla. Viilaan ja karsin sitten myöhemmin. En tiedä, mille tielle tässä lähden, mutta sinne on nyt mentävä :-D!
Kuulostaa mielenkiintoiselta.
VastaaPoista