Olen lukenut Sofi Oksasen proosaa, mutta lyriikkaan en ole ennemmin tutustunut. Tietääkseni Oksanen ei mikään lyyrikko varsinaisesti olekaan, mutta Liian lyhyt hame ei kyllä huono valinta kansainväliseen tyttöjen päivään ole.
Pidän Oksasesta eniten siinä, miten hän osaa tuoda kirjoissaan varsin tyylikkäästi arkoja ja vaiettuja asioita esiin ja keskusteltavaksi. Liian lyhyt hame ei petä tässäkään suhteessa. Kyseessä on musiikkiprojekti yhdessä Maija Kaunismaan kanssa, ja projektilla tuetaan lähisuhdeväkivallan vastaista työtä. Minunkin runokokoelmakappaleestani menee euro ensi- ja turvakotien työn tukemiseen. Hyvä niin.
Liian lyhyt hame nostaa keskiöön naisen kotona ja naisen kokemuksen muun muassa petettynä ja pettäjänä, hakattuna ja hakkaajana, äitinä, raiskattuna, ohitettuna ja unelmista luopuneena. Runot räiskähtävät lukijan silmille. Ne ovat voimakkaita, ja uskon, että Kaunismaan musiikin kanssa yhdessä niillä saattaa tavoittaa syvemmin tunteitakin. Luettuna jotkut tarinat ja tunnelmat jäävät syvemmin koskettamatta. Toiset taas nostavat karvat pystyyn, kuten seuraava katkelma Ehkä huomenna -kappaleesta.
Mä teen sulle hyvin
jos et mene mun tyttöni huoneeseen.
Se ei sovi sun luonteeseen,
sä et ole sellainen mies, josta lehdissä puhutaan,
sä oot mun mies ja kiltti ja hyvä
älä mee mun tyttöni huoneeseen.
Mielessäni pyydän ja rukoilen
ja kerron kaikille.
Mutta en mä niin kuitenkaan tee,
mä lyön tätä pientä balleriinaa
ja sanon, ettei saa kertoa kellekään.
Ei milloinkaan.
Laulutekstejä teoksessa seuraa tärkeä Se olisi ollut niin estettävissä -essee, jossa Oksanen kuvaa lähisuhdeväkivallan tilannetta Suomessa. Teksti on karua kuvaa todellisuudestamme ja taustoittaa mainiosti kirjaa. Lähisuhdeväkivalta terminä pitää sisällään myös naisten miehiin ja lapsiin kohdistuvat väkivaltatapaukset, mutta Oksanen puhuu painottaen sukupuolittuneesta väkivallasta, jossa uhri on nainen. Oksanen kertaa faktat: raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin vasta 1994, vasta vuonna 1996 poliisi ryhtyi tilastoimaan perheväkivaltatapauksia ja vuonna 1999 säädettiin laki lähestymiskiellosta. Kaikki tapahtui Oksasen mukaan YK:n painostuksesta. Muuten tasa-arvomaa Suomessa ei ehkä vieläkään olisi herätty. Kuulostaa aika hurjalta! Millaisessa maassa me oikein elämme?
Esseessään Oksanen asettaa lyriikkansa myös lujaan yhteyteen Kantelettaren kanssa, jonka värssyt aikanaan toivat esiin oman aikansa naisten kokemuksia. Edelleen Oksanen nostaa esiin nykyajan naisten kokemusten esiintuojina naistenlehdet ja - blogit. Eläköön sananvapaus!
Kiitos tästä kantelettaresta, Sofi Oksanen! Tätä tarvitaan!
Tähtiä: 4/5
Hyvää kansainvälistä tyttöjen päivää! Vaikka Suomessa naisten asemassa on edelleen paljon tehtävää, jotta meillä kaikilla olisi täällä hyvä olla, muualla maailmassa on vielä kehnommin. Tavoitteena on maailma, jossa on yhtä arvokasta syntyä tytöksi kuin pojaksi.
Liian lyhyestä hameesta ja Christina Nord Wahldenin samannimisestä romaanista on kirjoittanut myös Jokke.
Olen naisten asemaa Suomessa miettinyt postauksissani aiemminkin, esimerkiksi seuraavilla sivuilla:
- The Penguin Atlas of Women in the World
- Pimppini on valloillaan.
Todellakin hieno nosto tyttöjen päivän kirjaksi! Minulla on sekä kirja että levy, ja kokonaisuus toimii mahtavasti. Kävin myös livenä kuuntelemassa naisten esityksen, kun kiertue viime syksynä poikkesi kaipungissa. Tekstit ovat hyviä, mutta Maija Kaunismaa oli kyllä esityksessä se valovoimanen tähti. Oksanen on kirjailija, eikä hänen lavasäteilynsä ihan riittävä ollut. Tosin ei tarvinnutkaan olla.
VastaaPoistaHieno bloggaus.
VastaaPoista"Runothan" teoksessa ovat lauluja, en saanut niihin oikein nuottia ja poljentoa, loppua kohden tunnelma tiivistyi, ja minusta teos oli hyvä.
Bloggasin teoksesta ääreslyhyesti viime viikolla, mutta piilotin sen saman nimiseen kirjan postaukseen.
Sivun 37 karmivan runon pahin kohta on minusta pienellä oleva teksti "Kaksi kuukautta ehdollista ja 40 tuntia yhdyskuntapalvelua"
***
Oma postaukseni on alkupäästä ja muuten suhteellisen heikkotasoinen ja erittäin huono, mutta en halua sitä editoida, saa jäädä jälkipolville tällaisenaan.
http://joklaaja.blogspot.fi/2011/04/liian-lyhyt-hame.html
Kirsi, olen pitkään harmitellut, etten itse ehtinyt teatteriin tätä katsomaan. Tekstithän eläisivät eri tavoin, jos esityksen olisi nähnyt. CD:täkään minulla ei ole, mutta You Tubesta löytyy pari teoksen kappaletta.
VastaaPoistaJokke, linkitän postauksesi omaani. Kiitos vinkistä! Tuo on mennyt minulta ohi. Hääkengät ja Itkin koko ajan olivat minustakin vaikuttavia, samoin Liian lyhyt hame. Minäkään en osannut musiikkia kuvitella näihin lauluihin, mutta You Tube auttoi pääsemään vähän jyvälle.
Jokke, postauksesihan ei ole mikään "erittäin huono" ;-D!
Itsekin luin tämän kesällä, ja vaikka runoteoksiin tulee (harmillisen) harvoin tartuttua, Liian lyhyt hame ei ole millään tavoin vaikeasti tulkittava eikä tarvitse suurempia runojen analysointitaitoja, mikä monia (itseänikin) tässä genressä usein arveluttaa. Aihe on hyvä tuoda esiin, ja Oksanen todellakin osaa valita sanat vaikeisiinkin teemoihin. Pitäis tosiaan vielä kuunnella nuo laulutkin :)
VastaaPoistaKiitos linkkauksesta :)
VastaaPoistaKiitos Paula, tähän tärkeästä aiheesta kirjoitettuun teokseen täytyy minunkin tutustua jossain vaiheessa!
VastaaPoista