"Minun täytyi kirjoittaa, vaikka kukaan ei koskaan lukisi mitä olen kirjoittanut. Kuitenkin koetin välttää kaikenlaista yltiöpäisyyttä, pysyä ajan tavallisen romaanikirjailijan jäljillä eikä olla niin "epänaisellinen" että uskaltaisin sanoa oman ajatuksen. Olin aivan liian usein sekä lukenut että kuullut sanottavan ettei semmoinen vähääkään sovi naiselle - mutta ajattelin ettei kai ollut niin ylenmäärin, niin anteeksiantamattoman rohkeata viedä torille samaa tavaraa kuin tuhannet muut."
Näin pohdiskelee Fredrika Runeberg siihen aikaan, kun hän maamme yhtenä merkittävimmistä naiskirjailijoista alkoi saavuttaa ominta ääntään, kun tunne-elämän tyrskyt lainehtivat mielen meriltä paperille saakka. Lainauksessa tulee erinomaisesti esiin Fredrika Runebergin kirjailijaminä: yhtäältä kova palo kirjoittaa ja tahto sanoa ilmi sisinpänsä, toisaalta kahleet, jotka pidättelevät (naista) niin ulkoisesti kuin sisäisesti, kolmanneksi kapinahenki, joka tuuppii sanomaan kaikesta huolimatta.
Merete Mazzarella kirjoittaa Fredrika Runebergin elämästä ja tuotannosta kiinnostavan kokonaisuuden, jossa ääneen pääsee päähenkilö itse. Mazzarella käyttää elämäkerta-aineistona laajalti Fredrikan kirjeenvaihtoa ja kirjoituksia. Fredrika Charlotta o.s. Tengström. Kansallisrunoilijan vaimo (jatkossa FCTKV) onkin monitasoinen kokonaisuus, joka kulkee elämäkerrallisista tekstistä ja historiakuvauksesta kirjallisuusesseeseen ja polveilee niiden välillä sujuvasti ja mukaansatempaavasti. Mazzarellalla on kaunis kieli ja terävä kynä, mikä tekee lukemisesta erityisen nautinnon.
Mazzarella kuvaa päähenkilöään ihastuttavan ristiriitaisena persoonana, sielultaan aitona henkilönä. Lukiessa tuntuu, että Fredrika saapuu kahdensadan vuoden takaa kulkemaan hetkeksi rinnalle ja kertomaan näkemyksiään ajan kulusta. Vaikka naisen asema on paljon Fredrikan ajoista muuttunut, edelleen nykyäänkin perhe nauttii useimmiten juuri äidin huolenpidosta ja kukoistaa sen kuistannuksella, kuten aikoinaan kansallisrunoilijan perheessä, johon siunaantui yhteensä kahdeksan lasta:
-- milloin on leivottu näkkileipää taoi muunlaista leipää, milloin hillottu, mehustettu tai pesty suurpyykki, vedetty lakanat, mankeloitu ja silitetty. Lisäksi pantiin olutta, suolattiin liha ja kalaa, keitettiin lihalientä pullotettavaksi tehtiin makkaraa, valettiin kynttilöitä ja keitettiin saippuaa. Hänellä oli tosin keittäjä ja useita piikoja, mutta vastuu oli hänen. Hän nousi aamuisin neljältä tai viideltä, mutta yhä useammin hänestä silti tuntui, että työt karkasivat käsistä. (--) Taloon virtasi kaupunkilaisia ja pitempiaikaisia vieraita, yhä enemmän sitä mukaa kuin Runebergin maine kasvoi. Kaikille piti tarjota ruokaa ja monet viihtyivät aamukolmeen, -neljään tai -kuuteenkin saakka.
Kuulostaa tutulta, mutta samalla tulee miettineeksi, mitä me nykyaikana valitamme, kun koneet tekee valtaosan töistä ja kaupasta voi valmiina ostaa lähes mitä tahansa! - Toisaalta, nykyään kirjoja julkaistaan moninkerron se määrä, mitä Runebergin aikaan julkaistiin.
Samaan aikaan, kun Fredrika huolehti näin suurtaloudesta ja piti lähes kestikievaria miehensä ystäville ja tuttaville, hän haaveili kirjailijuudesta ja kirjoitti. Ajan oloon hän julkaisi teoksiaan, joista kriitikot yleensä kohtuullisesti pitivätkin, lukuunottamatta C. G. Estlanderia, joka tuntui ottaneensa Fredrikan hampaisiinsa ja sai kirjailijan itsetunnon vapisemaan. Uransa heikolla hetkellä Fredrika jopa ajatteli polttaa koko tuotantonsa!
FCTKV on upea kokonaisuus naisesta, jonka kirjailijaura on usein nykypolvilta piilotettu rommilla ja mantelilla maustetun leivonnaisen sisään ja koristeltu vadelmahillolla ja sokerikuorrutteella. Arvatenkaan tästä osin sepitetystä perinteestä Mazzarella ei mainitse teoksessaan sanallakaan! FCTKV antaa sen sijaan Fredrikalle sen äänen, jota ilman hän jäi aikanaan.
(On totta vieköön petos suomalaista kulttuuria kohtaan, että Fredrika Runebergista kerrotaan alakoulusta saakka meille vain se, että hän leipoi Johan Ludvigille torttuja!)
FCTKV:n lukijalle syntyy pakosta ajatus, kuinka Fredrikasta olisi tullut mitä taitavin kirjailija, jos hän olisi voinut keskittyä kirjoittamiseen paremmin ja päässyt miehensä varjosta näkyvämmin esiin. Kirjoitukset olivat tasokkaita näinkin! Etuoikeutettu Fredrika kaikesta huolimatta oli aikanaan. Hän kuului niihin piireihin, jossa muun muassa Sakari Topelius saattoi antaa kirjallista suojelustaan kirjailijalle, ja pystyi nauttimaan apuvoimasta kodinhoidossa, jolloin kirjoittamiseen oli käytettävissä edes se vähä aika, joka talouden johtotehtäviltä jäi. Olisi ollut kiinnostavaa lukea Mazzarellan luonnehdintaa myös Fredrika Runebergin sosio-kulttuurisesta asemasta. Nyt aihe jää paljolti rivien väliin.
Suosittelen FCTKV:a kaikille niille, joita kiinnostaa suomalainen kirjallisuus- tai kulttuurihistoria, naisen asema 1800-luvulla tai (nais)kirjailijan elämä ja ajatukset kirjoittamisesta. On ihan selvää, että tämän jälkeen kannattaa lukea myös Fredrika Runebergin omaa tuotantoa, josta minua kiinnostaa ensisijaisesti nyt Kynäni tarina.
Tähtiä: 4/5.
Sinisen linnan kirjaston Maria haastoi minut kesällä lukemaan Merete Mazzarellan Fredrika Charlotta o.s. Tengström. Kansallisrunoilijan vaimon. Teos jää useasta syystä sydämeeni loppuiäksi. Kiitos, Maria! <3
Osallistun teoksella myös Marian Kirjallisuuden äidit -lukuhaasteeseen. Tämä on haasteeseen kolmas kirjani, joten olen nyt päässyt haasteessa maaliin saakka!
Ihana kuulla, että tämä on näin onnistunut! Ostin kirjan jokin aika sitten itselleni ihan sokkona :) Luotin siihen, että kehuttu Mazzarella osaa tehdä kiinnostavasta naisesta kiinnostavan jutun.
VastaaPoistaOlin Göteborgissa kuuntelemassa kun hän keroi tästä kirjasta.
VastaaPoistaMinulla on tämä lukupinossa ja luettavanakin ihan pian. En siis uskaltanut juttuasi lukea, mutta palaan siihen sitten myöhemmin. :)
VastaaPoistaItse luin tämän heti kun se ilmestyi ja olen ajatellut, että haluaisin palata kirjaan uudelleen, varsinkin kun minusta kirjan lukemisen jälkeen on tullut porvoolainen :) Haluaisin myös paneutuauudelleen siihen, miten Mazzarella elämäkertaa rakentaa.
VastaaPoistaOon niin iloinen, että tämä oli sinulle elämys! <3 Todellakin upea kirja (luethan lisääkin Mazzarellaa), ja tuo mitä sanoit koulun leivos-keskeisestä Fredrika-opetuksesta on niin totta.
VastaaPoistaHienon kuuloinen, laitetaan korvan taakse!
VastaaPoistaTuli mieleen muisto tästä. Ammoin sitten kirjallisuuden laitoksen opiskelijoilla oli tapana järjestää laitoskahveja (ehkä vieläkin). Parin ystäväni kanssa pidimme kahvit Runebergin päivänä. Leivoimme leivokset ja keitimme kahvit. Kutsuimme ihmiset paikalle. Herra Runebergin sijaan leivoskahvit juotiin rouva Runebergin kunniaksi ja luimme ääneen otteita Fredrikan teksteistä. Kynäni tarinasta taisi olla moni niistä.
VastaaPoistaVäkeä oli paikalla paljon, mutta en muista, mitä muut tuumasivat Fredrikasta. Kirjallisuusihmisistä on ehkä aina olla ihanaa, kun kirjoja luetaan ääneen. Joku proffista taisi olla vähän nyreissään siitä, että Fredrika näin varasti meidän avulla Johan Ludvigin paikan.
Itselle kurkistus torttujen tekijän elämään tuotti yhden ikimuistoisimmista kirjallisuuselämyksistä. Fredrika Runebergin ilmaisu on kestänyt hyvin aikaa. Se on rikasta, totta ja tunnistettavaa. Se on kuin ystävän lämmin kädenpuristus toiselta vuosisadalta. Suosittelen.
Hienoa, että näin moni tykkää, tykästyi tai aikoo tyksätyä tähän upeaan teokseen. Kuten Mari kirjoitti, Fredrikan teksti tulee todella liki, ja se kuuluu niin hyvin tässä Mazzarellankin kirjassa!
VastaaPoistaUpea muisto kaiken kaikkiaan, Mari! On kuitenkin surullisestikin totta, että Fredrika mahdollisti Johan Ludvigille kirjailijan elämän, jota ei itse saanut. Siksi on oikien, että Runebergin päivänä muistetaan Fredrikaa muutenkin kuin köökkiasussa leivosten muodossa!
Kynäni tarina kiinnostaa nyt entistä enemmän.
Maria, Mazzarellaa luen toki! Hänen omaelämäkerralliset teoksensa vetävät myös puoleensa. Nyt on vaan lukupinossa muutenkin niin paljon, että ihan heti en pääse niihin. Aiemmin olen häneltä lukenut teoksen Keskustelu, joka sekin on kiintoisa.
Kiitos tästä, kiinnostava kirja ja hieno juttu. Fredrika on kiinnostanut jo pitkään, mutten millään tunnu pääsevän lukulistallani häneen asti... mutta ehkä tämä pitäisi lukea ensin. :-)
VastaaPoistaHieno kirjoitus Paula! Minua alkoi kiinnostaa tämä Fredrikan elämäkerta ja ennen kaikkea haluaisin lukea jotain hänen tuotannostaan. Yksi kirja minulla onkin hyllyssä Sigrid Liljeholm, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi siihen tarttua.
VastaaPoistaBooksy, jotkut kirjat ovat juuri sellaisia, että ne kiinnostavat, mutta jostakin syystä ne pysyvät lukujonossa pitkään ja väistelevät muita. Tämä elämäkerta voisi olla hyvä avain Fredrikan omiin teoksiin!
VastaaPoistaSara, Sigrid Liljeholm on Fredrika Runebergin viimeisin teos, joka ei ole kovin kiitelty aikoinaan. Sain kuitenkin sellaisen kuvan Mazzarellan kirjasta, että ei teos kuitenkaan mikään huono ole, mutta ei toki parhaimmistoakaan.
Project Gutenberistä löytyy muuten pari Fredrikan teosta suomeksi ja yksi ruotsiksi!