Lumiomena haastoi Sadun päivänä kaikki lukemaan satuja. Meillä niitä kuluu; meillä niitä kulutetaan. Viimeksi oli vuorossa lyhennetty versio iki-ihanasta klassikkosadusta Saapasjalkakissa.
Saapasjalkakissa kertoo myllärin pojasta, joka saa nuorimpana kolmesta veljeksestä isältään perinnöksi kissan. Poika on perintöönsä pettynyt. Hän ajattelee, että kissan voi toki syödä, mutta kun se ilo loppuu lyhyeen, hänen kohtalokseen koituu kuolla nälkään.
Kissa osoittautuu kuitenkin viekkaaksi isäntänsä apuriksi. Se esittelee isäntänsä Carabasin markiisiksi, saa tälle kuninkaan suosion ja lopussa vietetään häitä.
Sadussa on minua kiehtonut aina kissan ihmismäisyys ja viekkaus. Pidän lisäksi paljon saduista, jossa kuljetaan jokin reitti, jonka varrella päähenkilön on suoritettava saduille tyypillisiä tehtäviä, kuten ongelmanratkaisuja tai urotöitä. Vaivat aina palkitaan ja onnellinen loppu on huumaava. Meidän pojatkin rakastavat tätä satua. Heidän toiveensa tämä kirjastolaina olikin, ja Otavan Pikkurilli-sarja on oikein näppäränkokoinen kirja pieneen käteen ja pituudeltaan varsin passeli iltasaduksi!.
Saapasjalkakissa on joka lapsen satuaarre!
En anna poikkeuksellisesti tähtiä tälle klassikolle. Se on ehdottomasti ansainnut kiistattoman loistonsa satujen tähtivyössä.
*****
Saapasjalkakissasta on olemassa useita erilaisia versioita. Charles Perrault kuului Ludvig XIV:n hoviin. Hän ei ole itse keksinyt Saapasjalkakissaa, vaan satu on vahnaa kansanperua, ja sen on kirjanneet muistiin myös muun muassa Grimmin veljekset.
*****
Animaatioelokuva Shrekin pohjalta on tehty Saapasjalkakissa-elokuva (engl. Puss in Boots), jonka juoni kuitenkin poikkeaa melkoisesti tästä klassikkosadusta - yhteistä lienee vain päähenkilö. Elokuva tulee esitykseen Suomessa ensi vuonna.
Saapasjalkakissa on kyllä mainio veijarisatu. Meillä esikoinen tykkää siitä ihan hurjasti.
VastaaPoistaKiva, että osallistuit satuhaasteeseen. :)