Tässä pelissä hänellä ei voi olla valtteja, koska hänelle ei ole jaettu edes kortteja.
Kirjailija ja poliisi Marko Kilpi vakuutti minut uusimmalla jännitysromaanillaan Elävien kirjoihin. Teos kertoo huumeidenkäytöstä ja huumerikoksista nyky-Suomessa sekä poliisien että narkomaanien näkökulmasta. Olli ja Elias ovat poliisipari, jotka selvittelevät huumeiden liikkeitä pikkukaupungissa (Kuopiossa?). Pike on vankilasta vapautuva entinen narkkari, pimeän kuningatar, joka yrittää, jos ei itsensä, niin edes yksivuotiaan lapsensa vuoksi pysyä kuivilla. Lalli on Piken ex-mies, julmaotteinen huumeruhtinas. Tärpätti ja Limppu ovat narkkareita, joilla asiat tuppaavat menemään aina vähän sinnepäin. Riitta on Piken uusi naapuri, jota aviomies pahoinpitelee julmasti, ja Tiina on Riitan tytär. Rinne on yrittäjä, joka on sotkenut itsensä huumeporukoihin. Loput sivuhenkilöt ovat joko narkkareita tai poliiseja, ja kaikkien elämää Kilpi kuvaa äärettömän uskottavasti. Tarinan liepeillä häilyvät myös lähiöhiekkalaatikoillaan istuskelevat äidit lapsineen sekä omakotitaloalueen asukkaat.
Elävien kirjoihin on intensiivinen romaani. Se koukuttaa ja liikuttaa. Paitsi että se kuvaa sekä huumeidenkäyttäjien elämää että poliisityötä tarkasti ja terävästi, se kulkee myös henkilöiden psyykessä. Lukijan on helppo samaistua ahdistukseen ja pelkoon, ja toisaalta myötätuntoon ja auttamisenhaluun. Näin Kilpi antaa tehokkaan väläyksen suomalaisesta yhteiskunnasta selittämättä sitä puhki tai moralisoimatta ihmisten valintoja. Tämä on teoksen ehdoton vahvuus. Se pistää miettimään.
Mitä ikinä teetkin tästä eteenpäin, kannattaa miettiä tarkkaan, mitä se tarkoittaa ja mitä siiträ seuraa. Miten monta mahdollisuutta sinä tarvitset?
Elävien kirjoihin on lähes viidestäsadasta sivustaan huolimatta nopealukuinen teos. Suuresta henkilömäärästä ja monista juonenkäänteistä huolimatta kokonaisuus pysyy vaivatta kasassa. Kilven kieli on erittäin selkeää, mutta siinä on myös kuvallisuutta. Dialogit ja henkilökuvat ovat erinomaisia. En tyypillisimmilläni lue jännitysromaaneja, mutta Kilpeen aloin tutustua Amman kehotuksesta. Elävien kirjoihin ei jää viimeiseksi Kilvekseni.
Tähtiä: 4/5
Elävien kirjoihin voitti Savonia-palkinnon tammikuussa 2012, ja se on tulossa elokuvaksi 2013. Ohjaajana on Aku Louhimies ja poliisiparia esittää Pirkka-Pekka Petelius ja Mikko Leppilampi.
Elävien kirjoihin osallistuu Morren Kuusi kovaa kotimaista -lukuhaasteeseen.
Minä pitkään vähän vierastin suomalaista jännityskirjallisuutta, tai koko lajityyppiä tuli luettua tosi vähän. Nyt kun olen luenut muutaman dekkarin peräperää, tekee mieli lukea vielä lisää, ja kuvauksesi perusteella panen kyllä Kilven nimen muistiin...
VastaaPoistaOlen niin iloinen, että luit tämän ja piditkin vielä! Tämä on todella erinomainen ja koskettava kirja. Kilpi on kertonut saaneensa idean kirjaan nähdessään lehdessä kuvan äidistä lapsi sylissä, kaltereiden takana.
VastaaPoistaKilven kaksi muuta ovat myös hyviä, erityisesti Kadotetut on suosikkini.
Minusta tämä on Kilven paras! Piken tarina oli todella koskettava ja ihailen myös Kilven realistista kerrontaa.
VastaaPoistaTessa, kyllä Kilpeä kannattaa tämän perusteella lukea! Tapahtumat tulevat tosi lähelle kotimaisessa kirjallisuudessa.
VastaaPoistaAmma, pidin erityisesti Kilven mielenmaisemasta. Jotenkin rivien välistä pystyy (muka?) aistimaan, mitä hän kirjailijana ja poliisina (!) miettii. On etu, että Kilvellä ei ole vielä valtavaa tuotantoa, sillä nyt kahden ensimmäisen lukeminen on vielä helppo homma :-D!
Rachelle, kiinnostavaa kuulla. Toivottavasti tämä parhaana lupaa nyt hyvää seuraaville kirjoille! :-)