Ville Tietäväinen: Näkymättömät kädet

Kuvan lähde: WSOY

Ville Tietäväinen: Näkymättömät kädet. WSOY. 2011. (216 sivua.)

Näkymättömät kädet on saanut paljon huomiota blogeissa, ja ylistys jatkuu tässä. Olen iloinen ja ylpeä, että Suomessa tehdään näin tasokasta sarjakuvaa tärkeistä maailman (poliittisista) asioista. Muhkea sarjakuvaromaani on palkittu myös Sarjakuva-Finlandialla, ja ansioita ei tarvitse tästä kirjasta etsiä suurennuslasilla. Arkkitehdiksi kouluttautuneen Ville Tietäväisen piirroksia on nautinto katsella, ja teksti tuo mukaan taidokkaasti sen lisän, mitä tarina tarvitsee. Teos on ollut lukulistallani kauan. Sain täyttymyksen nyt.

Näkymättömät kädet on tarina Rashidista, joka kotimaassaan Marokossa haaveilee tarjoavansa perheelleen leveämpää elämää ja epäröinnistä huolimatta päätyy häpeän ajamana, itsekunnioituksen rippeitä hyppysissään puristaen ihmissalakuljettajien kyydissä laittomasti Espanjaan. Siellä hän työllistyy paperittomana aluksi kurkkufarmille muiden kohtalotovereittensa tavoin. Rashidin toivotonta elämää seurataan monien käänteiden kautta aina Barcelonaan asti. Tarina on meidän länsimaalaisesta näkökulmastamme tarkasteltuna jopa absurdi. Rashidin kuuntelema Jamppa Tuomisen iskelmiä sisältämä c-kasetti kiertää tunnelmaa yhä vääremmäksi!

Näkymättömät kädet on vahvasti taustoitettu teos, joka vetää lukijalta jalat alta. Taustoituksesta voi lukea lisää vaikkapa Erjan lukupäiväkirjasta. Vaikken kuvittelekaan eläväni suuressa yhteisen maailmamme käsittävässä lintukodossa, Tietäväinen pääsee kuitenkin yllättämään. Mikä on ihmisen hinta tässä maailmassa, jossa jokainen vetää välistä, kaikki yrittää hyötyä muista? Kuinka kestävä on yhteiskuntarakenteemme, jossa maa imetään ravinteista kuiviin järjettömällä tehoviljelyllä? Millä turistikulissia pidetään pystyssä? Kuka tekee työn, jota minä en tekisi mistään hinnasta? Haluanko minä olla mukana kaikessa tässä? Onko minulla mahdollisuutta edes valita?

Kuten ehkä jo huomaatte, Tietäväisen teos sai minussa aikaan pitkän ajatusketjun. Toisaalta haluan teoksen luettuani olla entistä tiedostavampi kuluttaja, mutta toisaalta tuskani maailman asioista paisui entisestään. En halua murehtia, mutta en voi myöskään vain kääntää selkääni ja unohtaa monia vääryyksiä ja vääristymiä, joihin törmään päivittäin. Näkymättömät kädet kertoo marokkolaisen tarinan Espanjassa, mutta sama toistuu eri maustein, eri lavastein muuallakin. Ei auta, että poikotoimme espanjalaisia kasviksia. Koko tuotanto- ja kulutustodellisuus pitää alkaa nähdä uudella tavalla. Pitää nähdä ne monet kädet, jotka erilaisia asetelmia rakentavat. - Teoksen nimi on muuten nerokas monimerkityksisyydessään!

Tietäväistä on verrattu toiseen, ihailemaani sarjakuvataiteilijaan Guy Delisleen. Yhtäläisyysmerkkiä en kuitenkaan piirtäisi miesten tuotantojen välille. Sen, minkä Delisle tekee hiljaisella hervottomalla huumorilla, Tietäväinen näyttää totisella ja tummalla kynänjäljellä. Molemmat ovat omassa tyylissään vahvoilla. Silti, jos pidät Delislestä, todennäköisesti myös Tietäväisen tarina puree. Kaikki eivät tietenkään synkkyydestä pidä niin kuin minä. Lue esimerkiksi Villasukan kirjoitus Näkymättömistä käsistä.

Ville Tietäväinen valottaa tämän tarinan kautta montaakin julkista salaisuutta, jotka vaikuttavat meidänkin arkipäiväämme, mutta joita tulee harvemmin kyllin pohtineeksi. Teoksesta on otettu jo neljäs painos, kertoivat hiljattain kirjan Facebook-sivut. Upeaa!

Suosittelen kaikille!

Tähtiä: 5/5.

Näkymättömät kädet on luettu muun muassa myös Järjellä ja tunteella, Koko lailla kirjallisesti ja Sallan lukupäiväkirja -blogeissa.

Sarjakuvasta on tehty myös hieno traileri, jossa pääsee ihailemaan myös Tietäväisen upeaa kynänjälkeä.