Tammi on ryhtynyt tuomaan jo 1950-luvulta saakka julkaistun Tammen kultaiset kirjat -sarjan rinnalle viime vuosina kotimaisia uutuuskirjoja. Tammenterho-kirjasarja käsittää parikymmentä laadukasta lastenkirjaa, joissa juttua iskevät tutut nimet. Tammenterhot ovat taattuja tarinoita, joten niitä voi huoletta poimia nautiskeltaviksi jo ihan pienimpien lasten kanssa, sillä kuvituskin on tyylikkäästi vedelty suomalaisten nimekkäiden kuvittajien pensseleillä. Kirjat sopivat erittäin hyvin myös itse lukeville, sillä tarinat eivät ole tolkuttoman pitkiä.
Meillä on luettu viime aikoina nämä neljä mainiota Tammenterho-kirjaa:
Ville Hytönen: Taaltelikujan salaperäinen Pisteli. Kuvitus: Krista Partti. Tammi. 2012.
Äiti huutaa: "Pisteli, Pisteli!" ja lapset alkavat etsiä ympäri taloa kammottavaa Pisteliä. Mikä se on, mitä se tekee? Kiusaako se lapsia? Pikkuveljeäkin on suojeltava Pisteliltä, ja sitten kurkattava kenkäkaappiin. "Pisteli, pisteli!" äiti huutaa taas sohvalta, jossa selviää, mikä Pisteli oikein on.
Ville Hytösen kirjoitama ja Krista Partin värikkäästi kuvittama Taaltelikujan salaperäinen Pisteli on jännittävä ja mielikuvitusta ruokkiva kertomus lapsen mielikuvista, pelosta ja uteliaisuudesta. Se vie pikkulukijan mukanaan jännittävään mutta kotoisaan seikkailuun. Missä Pisteli on? Mikä Pisteli oikein on?
Katri Tapola: Pieni Prinssisatu. Kuvitus: Sanna Pelliccioni. Tammi. 2012.
Pieni Prinssisatu kertoo ystävyksistä Kaisasta ja Paulista. Lasten touhut täyttävät koko päivän: ratsastetaan, käydään ongella, juodaan kahvit ja esimerkiksi kerätään aarteita. Lopulta äidit pyytävät lapset kotiin.
Kirja on yhtä kepeä kuin elämä silloin, kun on vielä pieni. Kertomus on kaunis ja välitön tarina ystävyydestä.
Tittamari Marttinen: Ahti yökylässä. Kuvitus: Terese Bast. Tammi. 2011.
Ahti lähtee yökylään kummisetänsä Matin luo. Matin luona kaikki on vähän erilaista kuin kotona. Kummisedän kanssa on monenlaista miehistä touhua. Välillä kummisetä nukahtaa, ovi lukkiutuu ja Ahti jää ulos illan pimeyteen. Silloin Ahti tekee retken lähiympäristöön ja tanssii makkarakioskin tädin kanssa.
Ahti yökylässä on arkinen kertomus lapsen elämästä, jossa kuitenkin sattumuksilla on oma jännittävä osuutensa. Tuttu kummisetä ja tuttu kummisedän koti tuovat lohtua, mutta silti pikkuisen aina jännittää.
Haamuhetki kullan kallis. (Toim. Tuula Korolainen) Kuvitus: Anne Vasko. Tammi. 2010.
Erityisesti meidän pyhäinmiestenpäivän juhlaan sopi suomalaisten lyyrikoiden lastenlorukirja, johon on koottu riimittelyjä siitä, kun haamut hiippailevat, aaveet haaveilevat ja möröt äreilevät. Osa loruista on retkiriemukkaita hupailuja, osa taas oivalluksia ja osa pieniä kuvia pöökötysten elämästä. Mukana on parhaimpia (lasten)lyyrikoita, kuten Kaarina Helakisa, Bo Carpelan, Elina Karjalainen, Kirsi Kunnas ja Pia Perkiö. Sopii hyvin mörköhöpöttelyyn lasten kanssa!
Tähdet jäävät nyt antamatta, mutta Tammenterho-sarjasta voi kyllä kokonaisuudessaan antaa kunniamaininnan Tammelle. Sarja on kotimaisille lastenkirjojen tekijöille mainio väylä julkaista tarinoita, ja kirjojen ulkoasu on houkutteleva. Pienen kokonsa vuoksi se sopii hyvin myös pienen lapsen omaan käteen, eikä yksikään kirja ole ollut pettymys.




Minustakin tämän sarjan konsepti, ulkoasua myöten, on onnistunut. Juuri näihin neljään en ole tainnut törmätä, eikä lukemistamme ole jäänyt mitään tiettyä mieleen, mutta ainakin jostain kilpikonnasta ollaan luettu sarjan puitteissa :).
VastaaPoistaTykkään tosi paljon Sanna Pelliccionin kuvituksista, ja tuohon haamukirjaan haluan tutustua.
Näistä neljästä pari osuikin meille varsin tuoreeltaan. Yhtään huonoa Tammenterhoa en ole tavannut, eli voisi sanoa sadon olevan hyvänlaatuinen :-). Kilpparikirja meilläkin on luettu. Vai onkohan niitä peräti kaksikin erilaista?
VastaaPoista