It'll be the end
I guess.
You have to bend -
just avoid the mess.
Vilja oli juuri astunut pikajunasta Oulun rautatieasemalle ja työnsi jo valmiiksi ruttuisen paperin takaisin taskuunsa. Syystuuli kylmäsi sormia, ja sade oli hionut mukulakivet kiiltäviksi. Nuo Madelinen kirjoittamat naiivit sanat olivat ihmeellisellä tavalla viehättäneet Viljaa koko kesän. Kutsumusko oli huutanut Viljalle voimakkaammin Oulussa kuin pakahduttava rakkaus Seinen rannalla? Vilja huomasi kaupungin siluetissa tuomiokirkon tornin ja tunsi tuleensa kotiin.
***
Tästä siis lähtisi tarina, jossa Vilja Oulussa nuorena pappina joutuu työssään erilaisten ristiriitaisuuksien äärelle. Papin tehtävien kautta hän joutuu palaamaan takaisin omaan menneisyyteensä, tulkitsemaan tunteitaan uudelleen. Suuri kysymys on, miten tarinassa käy: onko Vilja todellakin saapunut kotiin vai täytyykö hänen hakea rauhaa mielelleen vielä muualta. Entä mitä menneisyydestä paljastuu?
 |
| Kuva: Tapani Pikkarainen Oulu ja tuomiokirkon torni, ei kylläkään asemalta päin kuvattuna. |
Miltä kuulostaa? Jaksaisitteko lukea? Lainaisitteko kirjastosta edellä kuvatun kaltaisen takakansitekstin perusteella?
Lilyn haaste oli monella tavalla mielenkiintoinen. Oli vapauttavaa kirjoittaa vain aloitus, jolloin enempää ei tarvitse lähteä edes rakentamaan. Toisaalta aloitusta miettiessäni tarina alkoi jo rakentua pidemmällekin ihan itsestään. Toiseksi oli hauskaa kirjoittaa jostakin itselle kokonaan vieraasta. En kuunaan lähtisi itse sijoittamaan tarinaa pappiselämään. Seinen rannoista sen sijaan voisin kirjoittaa pitkästikin. Kolmanneksi haasteessa aikaan saadut erilaiset aloitukset ihastuttavat ja kertovat kirjoittamisesta: paljon on mahdollista - oikeaa tapaa ei ole olemassa.
Kurkkaa Lilyn aihio ja muut aloitukset Kirjoita romaani -blogista!
Minulla on menossa toinenkin hauska kirjoitushaaste. Paikallisen kirjoittajapiirimme tapaamisessa viime viikolla ideoimme parityönä aiheen, josta lähdemme molemmat kirjoittamaan. Toisen on määrä tehdä kolumni, toinen kirjoittaa novellin. Minun osuudekseni sovittiin novelli, ja aiheenamme on irtisanomiset. Aihe on todella ajankohtainen, ja mielessäni onkin jo hahmotelma novellin rungosta. En pidä itseäni minään novellistina, joten on aika luopua itsekritiikistä ja antaa mennä (taas kerran). Kiinnostavaa nähdä, miten saan tarinan rakennettua!
Ja mitäpä käsikseni sanoo kaikesta tästä. Se nauttii, kun saa olla rauhassa ja levätä laakereillaan. Se ilkkuu minulle aa-nelosista ja nauraa hohottaa. Sen liki kolmekymmentä liuskaa värisee jännityksestä Päätalo-porukan kynsissä. Seuraava Taivalkosken viikonloppu on nimittäin ihan pian, ja lisää palautetta on luvassa. Se saa aikaan jumin. Aikamoista!
Juuri kävin tekemässä saman haasteen. Sinulla on hyvä, tempaiseva alku!Hyvää päivän iltaa sinullekin, ystävänpäivän siis :)
VastaaPoistaToivotan työniloa novellin kanssa!
Mä lukisin, ehdottomasti! harmi että tästä ei ole kuin alku, mutta ehkäpä joskus on enemmän. Kutsumusko on tosin vähän hankala sana ja pomppasi tosta. Iloisia kirjoitushetkiä!
VastaaPoistaKiitos vain osallistumisestasi haasteeseen, Paula! Vasta nyt tajusin, että päähenkilösi on syntyjään oululainen. Paluu Ouluun onkin siis hänelle paluu takaisin kotiin. Hän ei siis joudukaan yksin johonkin täysin vieraaseen ja pakkastuulen riepottamaan kaupunkiin, jossa ihmiset ovat juroja ja etäisiä. Tällä on suuri merkitys tarinan jatkon kannalta: Oulu ei olekaan Viljalle suuri haaste, vaan enemmänkin paikka levähtää.
VastaaPoistaSe käsikirjoitus voi muuten myös hyötyä kaikista näistä harharetkistä!
Vau, Helmi-Maaria, käväsenpä lukemassa sinunkin aloituksesi! Mukava, että innostuit!
VastaaPoistaAnni.M, totta, itsekin kangertelin nyt "kustumuskoon"! Luin sen mm. "kutsumususko". Tosi kiva kuulla, että kuitenkin tarina kiinnostaisi sinua! :-)
Lily, voi, tekstissäni itse tarkoitin, että Viljan koti on hänen silmissään siintävä uusi työpaikka: kirkko ja hänen pappiutensa. Oulu voi olla vieras - en muista nyt äkkiä, miten sen olit aihioosi suunnitellut. Aloituksessa on edelleen siis parantamisen, täsmentämisen varaa - mutta niinhän teksteissä juuri aina on! :-)
Jännittävää muuten, että kaupunkina on Oulu, oma kotikaupunkini!
Niin, totta turiset: harharetkistä harvoin on haittaa! Kiitos muistutuksesta!
Mielenkiinnon herättävä alku. Minä ainakin haluaisin lukea lisää. Alkoi kiinnostaa minne Vilja on menossa ja kuka on Madeline.
VastaaPoistaKutsumus-sanaa minäkin jäin ihmettelemään, mutta sitten selitystekstistä tajusin, että päähenkilö on pappi. Minusta se, että kirja kertoo naispapista, tekisi tarinasta entistäkin kiinnostavamman.
Kiitos, Annika! Aloitus on tärkeä, vaikka kirjallisuuden ikivihreissäkin on monenlaisia alkuja, myös niitä, jotka eivät säväytä. Todella mukavaa kuulla, että tämä herättää sinussa kiinnostuksen! :-)
VastaaPoistaAikamoista tosiaan. Tsemppiä kirjoitteluihin.
VastaaPoista