Luin Jan Guilloun Pahuuden kesällä eikä minulla ollut aikomusta parehtyä romaanista tehtyyn elokuvaan sen koommin. Kuulin elokuvasta muutamat kehut ja kun kirjoittajakurssillammekin se oli tyrkyllä iltaohjelmaksi, en enää voinut vastustaa elokuvan kutsua. Mikael Håfströmin Pahuus kertoo kirjan tarinan hieman eri painotuksin.
Kirja-elokuva-parina nämä Pahuudet ansaitsevat aplodit, mutta niin kuin hirvittävän monesti, tälläkin kertaa kirja vie ehdottomasti voiton. Elokuva on tosin ollut Oscar-ehdokkaanankin, joten senkään avuja ei voi kiistää. Jos ei siis pysty lukemaan kirjaa, kannattaa kuitenkin katsoa elokuva. Elokuvassa roolisuoritykset ovat hienot, ja erityisesti pääosan esittäjä Andreas Wilson saa tunteet syttymään.
Pahuus on siis elokuva nuoruusvuosiaan elävästä Eric Pontista, joka lähetetään pojille tarkoitettuun sisäoppilaitokseen. Uudessa opinahjossa kuria pidetään niin sanotun toverikasvatuksen keinoin, mikä johtaa raakaan simputukseen ja kieroutuneisiin valtarakennelmiin. Elokuva perustuu samannimiseen kirjaan, ja tarinan taustalla on kirjailija Jan Guilloun omat kokemukset.
Elokuvassa kirjaa suuremman painoarvon saa päähenkilönä olevan Ericin rakkaussuhde sisäoppilaitoksen keittiöapulaiseen, mikä tuntuu tarinassa jopa irralliselta juonelta, etenkin kun olen lukenut aiemmin kirjan. Rakkaustarinan kustannuksella on elokuvasta riivitty pois muun muassa Ericin sisäisen maailman kuvausta ja väkivallan silmittömyyttä ja psykologiaa. Elokuvassa jää myös Ericin tausta kirjaa merkittävästi epäselvemmäksi. Toisaalta kuitenkin elokuva vie kirjan tarinaa edemmäksi; kun kirja loppuu avoimesti ja jättää lukijan keskelle tapahtumia, elokuvassa on suljettu onnellinen loppu.
Yhtä kaikki, elokuva on hyvä filmatisointi tärkeästä kirjasta. Erityistä plussaa saa dvd-version bonusraita, jossa Jan Guillou selvittää tarinansa taustoja. Suosituksia tälle länsinaapurimme elokuvalle!
Osallistun Pahuuksilla Sannan Lue kirja, katso elokuva -haasteeseen, joka on alun perin bongattu ulkomailta. Alkuperäisen haasteen perusteella pääsin matinee-tasolle, sillä tämä kirja-elokuva-pari jää tässä haasteessa valitettavasti ainokaisekseni, vaikka vielä keväällä suunnittelin muuta.
Minä olen nähnyt tämän elokuvan kauan, kauan sitten ja se teki kyllä vaikutuksen. Kirjakin löytyy omasta hyllystä, mutta en ole uskaltanut lukea sitä. Nyt pitää alkaa kerätä rohkeutta, etten jäisi paitsi vahvasta lukukokemuksesta.
VastaaPoistaMinä en ole edes kuullut tästä elokuvasta, joten kiitos vinkistä:) Haasteeseen en enää ehdi tätä ottaa, mutta joskus haluan tämän lukea ja nähdä:)
VastaaPoistaUsein olen katsellut leffaa makuunissa, mutta viimeksi Capote vei voiton ja tämä jäi hyllyyn (käyn aina makuunikortilla hakemassa ma-to eurolla vanhempia leffoja, jotka liittyvät jotenkin kirjoihin - tässä myös vinkki jos haluaa halvalla katsella kirjoihin liittyviä elokuvia :). Kerran yläasteella joku näyttelijä vieraili koulussamme ja esitti kirjan monologina (ei siis kokonaan!). Se oli vaikuttavaa!
VastaaPoistaEhkä nyt oikeasti saan sinun postauksesi luotsaamalla innolla aikaiseksi lukea tämän :)
Aivan pakko on yllyttää teitä kaikkia: en ole lukenut yhtään pettynyttä enkä edes kauhistunutta kommenttia Pahuudesta. Kirjassa ei ole pääasia väkivallassa, vaikka henkilöt surettavatkin monella tavalla ihan niin kuin elokuvassa.
VastaaPoistaNoora, hyvä vinkki tuo Makuunin ma-to! Kiitos!