Meillä kävi tv-lupatarkastaja. Kerroin hänelle, ettemme katso televisiota, sillä se on säälimätön aikasyöppö. Tarkastaja totesi, että niinpä, se on kuin tupakanpoltto.
Yksi käsikirjoituksen rajapyykki on saavutettu. Olen tuhertanut pitkän proosan kässäriäni nyt niin kauan, että olen saanut aikaiseksi yli 10 000 sanaa! Se ei vielä ole paljon, mutta monta riviä jo kuitenkin. Välillä olen kirjoittanut yhden kappaleen, välillä monta sivua yhteen soittoon. Helmi-Maarian vinkistä aloin joka kirjoituskerta kirjoittaa jotakin, huvittipa tai ei.
Moni osaaminen koostuu paitsi sellaisesta tiedosta ja taidosta, joita pystyy helposti opettamaan ja "siirtämään" henkilöltä toiselle, myös niin sanotusta hiljaisesta tiedosta. Kun olen ylittänyt kymmenen tuhannen sanan rajapyykin, voin kertoa jo oppineeni yllättävän paljon kirjoittamisesta ja itsestäni. Valtaosa opistani on juuri hiljaista tietoa, joka tuntuu kehossa ja vaikuttaa asenteessa.
Suosittelen lukemaan Hanna van der Steenin innostavan kertomuksen siitä, kuinka hänestä tuli kirjailija. Hanna mainitsee tekstissään paljon tärkeitä asioita, joita voi peilata elämäänsä muutenkin kuin pelkästään kirjoittamiseen. Yksi yleinen huomio on se, että tärkeät asiat elämässä vaativat yksinkertaisesti paljon työtä. Ilman työn tekemistä mikään ei tule valmiiksi - aika itsestäänselvää, eikö, mutta helposti unohtuvaa? Toinen omistakin opeistani on Hannankin mainitsema huomio siitä, miten kirjoitustyö vaatii aikaa, aikaa ja vielä kerran aikaa. Sitä saa, kun esimerkiksi karsii jonninjoutavia aikasyöppöjä elämästään.

Onnittelut etenemisestä!
VastaaPoistaYksi aikasyöppö on internet. Pitäisi olla erikseen kone, jolla kirjoittaa ja jossa ei ole internet-yhteyttä.
Heippa! Mielenkiintoinen blogi sulla. Ja onnittelut pyöreästä luvusta! Se on takuulla "monta riviä jo". :)
VastaaPoistaHyvä, tsemppiä vain! Ja totta. Aikaa, aikaa, aikaa tämä vie. Mutta on se sen arvoista, sitten kun joskus aikakausien kuluttua on jotakin valmista käsissä :)
VastaaPoistaJaana, kiitokset, ja tottapa turiset! Mun työkalu on tällanen miniläppäri, josta katkaisen verkkoyhteyden aina, kun kirjoitan. Internet on silti aikasyöppö. Se kahmii aikaa muulloin(kin). Tämä blogiharrastus on myös kovasti aikaa vievää, mutta johonkinhan se on aikansa kulutettava ;-). Netissäkin voi ja kannattaa miettiä, missä surffaa ja kuinka pitkään.
VastaaPoistaKiitos, Tiinanen! Minäkin löysin nyt sinun blogiisi ja alan seuraamaan :-).
Helmi-Maaria, minulla on nyt käsissäni sinun ajankäyttösi lopputulos, Silja ja Mai :-). Koetan päästä siihen kiinni lähipäivinä. Kiitos tsemppauksesta!
Onnea Paula, hienoa että kirjoitustyö sujuu!
VastaaPoistaOnnittelut! Kymppitonnista saa jo olla ylpeä :-)
VastaaPoistaOnnea 10 000 sanan rajapyykin saavuttamisesta! Upea saavutus! :)
VastaaPoistaSinulle on muuten haaste blogissani, tulethan noutamaan?
Kiitos kaikille :-)!
VastaaPoistaHieno haaste, Satakieli! Palaan siihen pienen tuumaustauon päästä.
Paljon onnea 10 000 sanasta ja vähän ylikin.
VastaaPoistaKaikki paitsi kirjoittaminen on turhaa. (Tietty perhe ykkösenä, mutta sitten...:)
Onnenpotkuisaa kirjoittamisen jatkoa!
Kiitos Lastu!
VastaaPoistaOnnea on kirjoittaminen :-). Pitkän käsiksen teko on hidasta, kun sivussa on niin paljon muuta, mutta onneksi tässä asiassa ei tarvitsekaan kiirehtiä, antaa virrata vaan.