Meillä on oma lähikirjasto noin kilometrin päässä kodistamme, joten varsinaista tarvetta käyntiin ei yleensä ole. Elämyksen vuoksi halusin kuitenkin itsekin päästä ensimmäistä kertaa eläissäni tutustumaan siihen, miten kirjasto liikkuu tien päällä. Toisekseen intoa lisäsi se, että Oulussa on vasta otettu käyttöön uusi, mahtava lastenkirja-auto, joka on muuten ihan äskettäin ollut Helsingissä messuilla koko maailman ihailtavana.
 |
| Oulun uusi kirjastoauto Kuva: Oulun kaupunginkirjasto ( http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto) |
Vierailupäiväksi valikoitui jo jokin aika sitten sopivasti sadepäivä. (Viime päivinähän säät ovat suorastaan hemmotelleet Oulun juhlaviikkojen kävijöitä!) Kesäloman olimme jo käyttäneet loppuun, joten työ- ja päiväkotipäivän jälkeen sopiva pysäkki olikin vaivaton valita kotimatkamme varrelta.
Pojat olivat innoissaan. Heillä oli kirjastoautosta mielikuva, jonka mukaan me hyppäämme pysäkiltä kirjastoauton kyytiin ja ajamme sillä johonkin kirjastoon, kuten millä tahansa onnikalla, niin kuin täällä Oulussa sanotaan. He suunnittelivat matkalla reittiä, miten menemme ensin pääkirjastoon ja sieltä vielä omaan lähikirjastoomme.
Mutta kuinkas kävikään? Sateisella pysäkillä meitä odotti vanhempaa mallia oleva auto, joka oli kirjoja puollollansa:
Tämä on Oulussa 400-vuotiaan kaupungin juhlallisuuksiin valmistunut auto vuodelta 2005. Sen kylkiä koristavat tekstit, jotka on valittu oululaiskirjailijoilta, kuten Teuvo Pakkalalta, jonka syntymän 150-vuotisjuhlaa vietetään tänä vuonna. Autossa kulkee noin 3500 kirjaa ja lehtiä, videoita ja musiikkia. Tarjontaa on sekä lapsille että aikuisille. Kirjastohoitajia on kaksi, joilta saa helposti erittäin ystävällistä palvelua. Lastenkirjojen hyllyt meidän piti tietysti löytää ensimmäisenä:
Pieneen tilaan saa yllättävän paljon kirjoja!
Autossa on tottakai myös penkit kirjojen selailua varten ja tikapuut, että pienet ylettyy tarvittaessa ylös asti.
Vielä viimeiset valinnat!
Vaikka tilaa on niukalti, esillepanoonkin on satsattu. Hyllyjen päälle on jätetty sopivasti tilaa esiin nostettaville kirjoille. Ilokseni bongasin autosta esiltä Hanna van der Steenin uusimman, Tähtisilmät-sarjan toisen osan Kirous komeasti heti Terry Pratchettin vierestä!
Olipa se ilo! Mukaan meille lähti Pekka Töpöhäntää, Koiramäkeä ja pari lasten tietokirjaa sekä Karhuherra Paddington -DVD. Itselleni onnistuin olla ottamatta mitään, sillä muun muassa van der Steenin Kirous odottaa vuoroansa jo muutenkin lukupinossani.
Kokeneille pienille kirjastonkävijöille taisi reissussa olla kaikkein jännittävintä painaa kirjastoauton ovi auki ja kiinni ulkopuolella olevasta napista. Vuoroista meinasi tulla aivan riitaa!
No, meidän täytyy tehdä kirjastoautovierailu uudestaankin, sillä emme vielä osuneet samalle pysäkille tuon uuden upean lastenkirja-auton kanssa. Mieluustihan me sen teemme! Nappiakin saa sitten painaa uudestaan!
Oulussa kirjastoautoidea on ensi kertaa ollut esillä jo 1950-luvulla, mutta ensimmäinen auto on otettu käyttöön vasta 1970-luvulla. Nykyään kirjastoautot paitsi kiertävät yleisiä pysäkkejä, ne tekevät myös palveluajoa päiväkodeissa, kouluilla ja vanhainkodeissa sekä muiden erityisryhmien parissa - kotipalveluna tarvittaessa omalle ovelle asti. Lisää Oulun kirjastoautoista voi halutessaan lukea kirjaston verkkosivuilta.
Suomessa on kyllä hieno kirjastolaitos!
Lukekaa myös, mitä kirjastoautoista ovat viime aikoina kirjoittaneet Sara ja Marjis.
PS. Blogini vakkarilukijamäärä on ihanasti kasvanut jo 140:een! Tervetuloa, uudet kirjanystävät! <3 Tätä pitää jotenkin juhlistaa, mutta ihan vielä en tiedä, miten.... palataan! :-)
Lapsille tuo on varmasti ikimuistoinen kokemus! Minulle hassu kokemus oli mennä joskus aikoja sitten kauppa-autoon kesällä. Vietimme kesät maalla, joten siellä sellaiseen pääsi tutustumaan.
VastaaPoistaOlin ihan rakastunut Pekka Töpöhäntä -kirjoihin pienenä! Kiva kuulla, että niitä edelleen lainaillaan :)
Kirjastoautoihin mahtuu kyllä hullun paljon kirjoja! Kun työskentelin eräässä päiväkodissa tuossa parisen vuotte, niin me kävimme lasten kanssa kerran kahdessa viikossa kirjastoautossa. (Pari lasta kerrallaan siis.... :D)
VastaaPoistaMeillä on yhtä pitkä matka sekä lähikirjastoon, että kirjastoauton pysäkille. Pitäisikin varmaan käydä kirjastoautossa, olisi kiva kokemus pienelle kirjafanillekin. :)
VastaaPoistaMinulle kirjastoauto oli lapsuuden kirjasto, haja-asutusalueella kun kasvoin. Vasta yläasteelle mennessä siirryin käyttämään ihan talomallista kirjastoa. Meillä oli mahtava kirjastoautonkuljettaja, joka muisti kirjastokortin numeron ulkoa jos se oli unohtunut ja muutenkin oli mukava. Vieläkin muistan, missä kohti kirjastoautoa mitkäkin kirjat olivat (lasten- ja nuortenkirjat perällä.)
VastaaPoistaPostauksesi toi ihan lapsuuden mieleen, kirjastoauton tuoksun joka oli sekoitus kirjojen ja dieselin tuoksua. Ja aivan kuten Merenhuiske yllä, muistan minäkin kirjojen järjestyksen. Meidän autossamme lasten- ja nuorten kirjat olivat kuskinpaikan takana, tietokirjat auton takaosassa.
VastaaPoistaMerenhuiske ja Rina, miten ihania muistoja kirjastoautosta! Tuntuvat todella eksoottiselta :-)... tällaisesta ikuisesta lähikirjaston kävijästä. Kotikunnassani pienehkönä kuntana ei taida sitä paitsi tänä päivänäkään edes olla kirjastoautoa.
VastaaPoistaVoi, Raisa, pikkulukija tykkäisi takuulla!
Katri, kirjastoautokäynti on vastasti ollut päiväkodissakin pienille elämys! Koko poppoon kanssa sinne ei varmaan tosiaan kannata lähteä :-D.
Elegia, Pekka Töpöhännät ovat varmasti aina oivallisia ja löytävät lukijoita polvi toisensa jälkeen!
Minäkin olen asioinut kauppa-autossa, ja sekin on tosiaan aikamoista! Pidin erityisesti pienenä siitä, että jäätelövalikoimaa oli vain rajallisesti. Kauppa-autosta ostettu jätski maistui aina paremmalta kuin kaupasta ostettu :-). Ja tosiaan, varmaan aina kauppa-autosta sen jäden sitten sain... kauppa-autoasiointi kuuluu ehdottomasti minulla kesään. :-)
Pieni nostalgiamatka lapsuuteen :) Kirjastoautovisiitistänne oli kiva lukea!
VastaaPoistaHeh, muistan vielä oman kotikunnan kirjastoautosta sen, että lainat merkattiin lyijykynällä pahviseen kirjastokorttiin. Sitten kun kortti oli täynnä, sai uuden kortin. Kerran taisin saada uuden kortin myös siksi, että entinen oli unohtunut kotiin.
VastaaPoistaValitettavasti luulen, että kirjastoauto ei kierrä enää kuin muutamilla pysäkeillä tätä nykyä ja ehkä juuri palvelutaloissa ym... Lapsena kirjastoauto oli jotain uskomattoman jännittävää, voi kun pääsisi vielä käymään!
Ompa upea, olisinpa päässyt itsekin lapsena tuollaiseen :).
VastaaPoistaMeillä eletään kirjastoauton varassa vallan -tai no, on niitä kirjastojakin saatavilla, mutta auto tulee niin kätevästi melkein kotiportille. Netistä varaukset ja autolta haen.
VastaaPoistaOn aika mahtavaa, kun kuskit tuntevat jo koko perheen niin hyvin että voivat antaa lapsille äidin varaamat kirjat jos äiti itse ei ehdi autolle.
-Leijona
Villasukka, kiva kuulla! Minusta tuntuu, rttä te, jotka olette käyttäneet kirjastoautoa (lapsena?) olette vallan etuoikeutettuja tällaiseen elämykseen! :-)
VastaaPoistaSonja, kirjastoauton pysäkit ovat hiljentyneet sitä mukaa, kun sivukirjastoja on perustettu - mikä tietysti on ihan luonnollista. Tee sinäkin tahallinen retki jonnekin kirjastoauton pysäkille!
Kiitos myös noista muisteloista, Sonja! Edelleen kirjastoautoissa lainataan mukavasti tiskillä eikä itsepalvelukoneella, kuten aika monessa kirjastorakennuksessa. Lyijykynä ei kuitenkaan enää ole käytössä ;-)!
Tessa, meilläkin pojat odottavat nyt pääsevänsä vielä tähän upouuteen autoon. On se toki houkutteleva aikuisenkin silmään!
Leijona, miten mahtavaa henkilökohtaista palvelua! Kirjastoautossa minäkin viehätyin heti siihen, että siinä oli heti käsillä kaksi kirjastonhoitajaa, joilta pystyi kysymään ja he miellellään vastasivat. Tuo on kyllä mitä mainioin etu, että lapset saavat hakea äidin varaukset! :-) Jotenkin tuntuu, että lainaus- ja palautusautomaatit vievät jotakin arvokasta kirjastopalvelusta, vaikka tuovatkin ne tietysti ainakin palveluun joustavuutta ja anonyymiutta jne...
En ole koskaan käynyt kirjastoautossa, kun kirjastot ovat aina olleet niin lähellä. Elämyksen takia ilmeisesti kannattaisi. :)
VastaaPoistaNiin ja ihania kuvia!
VastaaPoistaMeidän pesueella on uusi kirjabussimme kokematta vielä... täytyypä ihan ottaa asiaksi siis!
VastaaPoistaHei Paula, kävin juuri eilen ihailemassa rivissä komeita kirjastoautoja jopa Virosta ja Ruotsista asti Helsingin Rautatientorilla! Oli mahtavaa nähdä ja jutella eri maiden kirjastoautotoiminnoista. Otin paljon valokuvia ja näin myös tuon teidän upean Oulun lastenkirjastoauton! :)
VastaaPoistaLila, kiitos kuvakehuista! :-) Kuvaajan oli hankala pysyä kohteitten perässä... Suosittelen käyntiä kirjastoautossa, ehdottomasti! Sen tilan intiimiysfiiliskin on ihan erilainen kuin tavallisessa kirjastossa.
VastaaPoistaElma Ilona, mahtavaa, että sait innostuksen! :-)
Voi, Sara, teetkö kuvista postauksen? Olisi hauskaa kuulla muidenkin maiden autoista!