Maikki Harjanne: Minttu kirjastossa. Otava. 2000.
Minun ja poikieni lukudiplomiurakan päättää oivallisesti Maikki Harjanteen rakastetusta Minttu-sarjasta kuvakirja Minttu kirjastossa. Aihe on pojille erittäin tuttu, sillä käymme tietysti kirjastossa ahkerasti itsekin. Poikani rakastavat kirjoja, aivan niin kuin Minttu.
Kirjassa pääosassa ovat Harjanteen värikkäät kuvat. Sivut täyttyvät kuvista, mutta tekstillekin on toki tilansa. Teksti on helppolukuista, ja Maikin näkökulmasta se tulee lähelle lapsen kokemusmaailmaa. Joihinkin Minttu-kirjoihin verrattuna Minttu kirjastossa on jopa runsastekstinen.
Mintun kirjastomatka alkaa kotoa, jossa Minttu käyttää kirjoja luovasti rakennusmateriaalina. Isän kirjastolaina on hukassa, mutta se löytyy viimein, mistäpä muualta kuin Mintun leikeistä. Isä ojentaa Minttua pitämään kirjoista hyvää huolta. Sama teema toistuu vielä kirjastossakin, ja kolmannen kerran, kun Minttu itse ojentaa mielikuvitusystäviään kirjojen hyvään käsittelyyn. Silti Harjanne ei ole avoimen paasaava, vaan tapakasvatus rakentuu tarinan kautta.
Lyhyessä kirjassa tapahtuu paljon, osa tuttua, osa sellaista, josta voi helposti ottaa mallia omaan elämään. Mintun elämä on mutkatonta ja reippaan iloista. Ei ihme, että monet lapset pitävät Minttu-kirjoista kovasti ja sarja on säilyttänyt suosionsa jo liki neljä vuosikymmentä! Meillä tämä ei noussut suursuosikiksi, mutta hyvään keskikastiin helposti. Suosittelen kirjaa ilomielin kaikille itselukeville lapsille ja ilman muuta koko sarjaa myös pienemmille luettavaksi.
Kunnarin Tapiirista poimittuna lukudiplomitehtävänä pojat etsivät kirjaan liittyviä tavaroita. Kuvissa myös innokkaat lukudiplomihaasteemme päätähdet:
Innostuva ja reipas esikoisemme keräsi viideksi kirjaan liittyväksi tavarakseen kirjan, pehmolelun, kirjastokassin, kirjastokortin ja peiton.
Viikari, vekkuli kuopuksemme taas saalisti melkein saman setin, mutta peiton sijasta hän poimi mukaan "pojan", jota edustaa tässä isin perintölelu, karateukkeli. Tyyny on vain päänalustana mukana, vaikka sekin liittyy kyllä kirjan tarinaan.
Minttu kirjastossa näpäyttää meiltä
tähtiä: 3/4
Minttu kirjastossa saa siis kunnian lopettaa ja saada valmiiksi lukudiplomihaasteemme! Nyt odotellaan lukuvuoden päättäjäisiä, joista varmaan kuullaan lisää haasteen isäntäblogissa Hyönteisdokumentissa kuun lopussa :-).
Tässä vielä haasteeseen lukemamme kirjat linkitettynä:
Joitakin Minttukirjoja olen osatnut tytöille, ja he ovat pitäneet niistä paljon! Oli vaihe, jolloin vanhin tyttö piti noista aaveliinoista paljon, niitä sai lukea yhtä mittaa..:))
VastaaPoistaKaikkea hauskaa kevääseesi, Paula..:D
Kiitos Aili-mummo! Kiva kuulla, että Mintut ovat tuttuja!
PoistaLämpenevää kevättä! <3
Onnea haasteen suorittamisesta! Meillä on Mintun esikoulukirja luettu moneen kertaan. Pidän myös kirjojem mutkattomuudesta, esim. Mintun kotona ei ole aina siistiä.
VastaaPoistaKyllä! Minttujen ehdoton plussa tosiaan on se, ettei kaikki ole aina tiptop. Tässä kirjastokirjassakin isä etsii kirjaansa mm. sohvatyynyjen alta. Siisteysfriikin kodissa tuskin kannattaisi sieltä edes etsiä ;-)!
PoistaKiitos, Kirjanainen!
Haasteita tulee ja menee niin paljon, että ainakin itsellä tuntuu ettei koskaan valmistu mikään -ahmatti kerää liikaa sekä lukemista että haasteita :D Onnea suorituksesta, hieno homma tehdä se noin perheen voimin!
VastaaPoistaMinttu oli yksi omistakin suosikeista lapsuudessa, täytyneekin hankkia kummitytölle, jotta saa itse nostalgiahuumassa lukea... :D
Minttuihin on varmasti ihana palata. Olen itse lukenut näitä koululaisena jonkin verran, mutten voi kerskailla olevani Minttu-tietäjä. Poikieni kanssa tämä oli ensikosketus Minttuihin. Varmaan kokeilemme jatkossa muitakin, sillä kirjat ovat takuuhyviä.
PoistaHaasteet ovat kyllä tosi haasteellisia :-D. Olen maltillisesti suhtautunut niihin tänä vuonna, ja esimerkiksi tärkeää Kirjavuoren valloitus -haastetta en ole vielä edes aloittanut! Argh...
Luin Minttuja tytölleni ja nyt tytöntytölle...ostin hänelle Minttu ja Mummo -kirjan ja hän tykkäsi siitä kovasti. Minttu-kirjat ovat arkisessa elämässä satumaisesti läsnä ja kuvitus on mahtava, antaa tilaa lapsen mielikuvitukselle.
VastaaPoistaPitääkin kokeilla Minttu ja mummo -kirjaa vaikka seuraavaksi, jos satumme sen saamaan kirjastosta! Kiitos vinkistä!
PoistaMintuissa on juuri tuo arjen kuvaus tosi vahvaa. IUtse pidän siitä, että se on konstailematonta ja silti kiinnostavaa. Ei tarvita aina suuria asioita, jotta ne olisivat kirjoittamisen ja lukemisen "arvoisia"!
Onnea diplomin suorittajalle! Luin Minttuja joskus. Muistan ne yhä. Ihania ovat :)
VastaaPoistaKiitos! Olen kyllä itsekin tyytyväinen, että haaste on saatettu loppuun! Siitäkin huolimatta, että poitsujen kanssa tämä on ollut kyllä mukavaa!
PoistaOnnea diplomista! Mulle luettiin pienenä paljon Minttuja, muistui heti mieleen. :)
VastaaPoistaKiitos, Krista! :-)
PoistaMulla on aika etäiset muistot Mintusta. Itse olen näitä lukenut jonkin verran, mutta aika on pyyhkinyt suurimmat tunteet unholaan...
Onnea hienosta lukumatkasta! Meillä matka jäi kesken kun raksa vei kirjastokäyntiajat (ja auton). Nyt kyllä kutkuttaa, taidamme aloittaa homman uudestaan, tulisi lukemiseen uutta näkökulmaa, erilaisia lukukokemuksia ja oheistouhua.
VastaaPoistaKiitos, Hanna! Kannattaa aloittaa - siihenhän ei haastetta tarvita - ja diplomit voitte muotoilla lopuksi itse poikien seinälle! Lukudiplomin kirjalistat ovat muutenkin kyllä hyvä vinkkilista lapsille hyvää lukemista metsästävälle. Ja Tapiirin tehtävät ovat oivallisia keinoja syventää lukuharrastusta ja kirjojen teemojen käsittelyä lasten kanssa. Minä tykkään! Meilläkin tehtäviä todennäköisesti tehdään jatkossakin, sillä pojat niitä välillä kyselevät vaikkei diplomikirja olekaan kyseessä. Hyvä näin!
PoistaMintut ovat ihania - lapsenlapseni 6 v on nimeltään Minttu, ja tietysti nimikkokirjat ovat tuttuja. Tätäkin on luettu hänelle moneen kertaan, ja aina siitä löytyy jotain riemastuttavaa: tämä onkin Minttu-kirjojen loistopuoli. Niitä ei heti ammenna loppuun.
VastaaPoistaMinttuna onkin varmaan hauska lukea Mintun tekemisistä. :-) Kiva kuulla, että teilläkin näitä luetaan, Arja!
PoistaOnnea diplomin suorittajille! Heitin sinulle haasteen Kirjasfäärissä. http://kirjasfaari.fi/2013/05/liebster-blog/
VastaaPoistaKiitos, Taika!
Poista