Osaanko taiteilijaelämää, osa II? Seitsemän hyvettä

Kirjailijan kävelyretkiä -blogissaan Anu Holopainen kirjoittaa kirjailijoiden seitsemästä hyveestä. Hyveet ovat ominaisuuksia, joita kirjailijoihin yleensä liitetään. Hyvelista on muodostunut vastapainoksi kirjailijoiden syntilistalle.

On siis aika taas testata, miten hyvin taiteilijaelämä minulta luonnistuu!

www.freedigitalphotos.com / Chris Sharp

1. Vallitsevien totuuksien kyseenalaistaminen
That's my second name! Kyseenalaistan varmaankin lähipiirini mielestä välillä liiankin paljon tavallisia asioita. En suostu olemaan mustavalkoinen ajattelija, joten näen aina asian kääntöpuolen, olkoonpa asia kuinka arkipäiväinen tahansa. Sukupuoliroolejakin haastan toisinaan taipumaan. Omaa ajatteluani haastan näkemään pidemmälle. Lasten vesirokkorokotusta pidän humpuukina. Listaa voisi jatkaa pitkään.

Kysymys ylipäätään siitä, mikä on totuus, on erittäin mielenkiintoinen. Edustan niin sanottua relativistisen totuuden "koulukuntaa", eli näen totuuden aina suhteellisena. Se mikä minulle on totta, saattaa sinun näkökulmastasi olla jotakin aivan muuta.


2. Rehellisyys
Kyllä. Rehellisyys maan perii, eikö vain?

Edelliseen viitaten täytyy kuitenkin muistaa, että rehellisyyttä on monenlaista. Onko se esimerkiksi epärehellisyyttä, että vaikka emme valehtele, jätämme jotakin kertomatta? Onko epärehellisyyttä se, että joitakin asianlaitoja korostetaan enemmän kuin toisia (yleensä niitä negatiivisia)? Entäpä miten rehellisyyttä mitataan sellaisissa tilanteissa, kun kaveri tarvitsee rohkaisua ja häntä tulee hieman ylikehuneeksi? Sanoo, kyllä se siitä, vaikka sokeakin näkee, ettei se.

Kauppiaana olisin toivoton. Tai ainakin tuotteeni pitäisi olla sellainen, jonka takana seison ihan sataprosenttisesti. Kai se on rehellisyyttä? Kirjoitusteni takana minä seison.


3. Kurinalaisuus
En ole kurinalainen sellaisessa tiukassa mielessä, että tapanani olisi ruoskia itsestäni irti viimeisetkin mehut tai että pidättelisin kaikki tunteeni sisälläni tilanteessa kuin tilanteessa.

Pysyn silti sovitussa puitteissa ja pidän esimerkiksi täsmällisyyttä hyveenä.

4. Tiedonjano
Kyllä, minua janottaa. Kuten blogin tunnistekuvaankin kirjailin, kirjoittaminen on nimenomaan uteliaisuuteni jatke. Mitä muuta tähän voin sanoa?
 
5. Inhimillisyys
Suomisanakirjan mukaan inhimillinen tarkoittaa esimerkiksi lempeää, epätäydellistä, suopeaa, humaania ja kilttiä. Jänniä määritelmiä! Kiltti en taida olla, mutta epätäydellinen ehdottomasti. Tarvittaessa olen myös lempeä ja suopea. Jos humaani tarkoittaa lähinnä ihmisystävällistä, niin kai minun voi luonnehtia olevan sellainen. Löydän itsestäni kyllä joskus myös misantrooppisia piirteitä enkä aina jaksa sietää kaikenlaista.

6. Tarkkanäköisyys
Kyllä vain. Tämähän tarkoittaa varmaankin vähän samaa kuin hyvännäköinen: En tarvitse silmälaseja. Näen tarkasti kauas. Niin kauas kuin vain ihminen näkee, minä näen ja tarkasti. Jossakin vaiheessa todennäköisesti ilmiö, jota kutsutaan ikänäöksi, muuttaa tilannetta.

7. Itsenäisyys
Ilman muuta olen itsenäinen. Se on kuitenkin osittain harjoiteltu taito, erityisesti parisuhteen osalta. Koskaan en ole liiemmin välittänyt siitä, mitä muut minusta ajattelevat. Teen ratkaisuni omien tunteitteni ja tietojeni pohjalta, vaikka ilman muuta esimerkiksi hyvät ystävät voivat auttaa tarvittaessa päätöksenteossa. Perheessä otetaan koko joukon hyvinvointi huomioon, mutta sekin on ilman muuta minun valintani. Pidän kiinni omasta ajastani.

Silti esimerkiksi pitkään hoitovapaalla ollessani olin riippuvainen perheen tienaajan rahapussista. Eivät nämä asiat niin mustavalkoisia ole!

* * *

Nyt kun minä olen taas tehnyt blogipaljasteluja, kannustan teitä muitakin julki- tai piilotaiteilijoita samaan. Erityisesti haluan tällä haasteella piristää nyt Peilikirjoitusta-blogin Marja Leenaa. Ottakaa muutkin hyvehaaste vastaan!