 |
| Kuva: Vaasan kaupunginteatteri |
Putous-tähti Aku Hirviniemi saapui Oulun kaupunginteatteriin ja alkoi meloa. Kummallista kyllä, vähän kysynnän vuoksi maanantain esitys oli jouduttu perumaan, ja tiistainakaan suuren näyttämön paikoista ei ollut täyttynyt kuin noin puolet!
Antti Leikaksen esikoisromaaniin Melominen pohjautuva monologi tulee lapsiperheen isän suusta. Yliväsynyt isä ponnistelee itsensä, perheensä ja työnsä soissa. Hirviniemi osaa kyllä asiansa. Alun kakkahuumori ei oikein purrut, mutta se meni lämmittelynä. Loppuesitys liikutti ja enempi nauratti, ja välillä se kimposi kahlitsemattomana päähenkilön tajunnanvirtaan. Tilanteisiin pystyi samaistumaan, päähenkilön tunteita saattoi myötäelää tai sitten myötähäpeä hiipi iholle. Kyllä monologi toimi, ja minun odotukseni täyttyivät. Vuorovaikutus yleisön kanssa oli ehdoton lisäplussa!
Suurella näyttämöllä yksinkertainen lavastus kantaa. Hauskaa vaihtelua totuttuun nykytekniikkaan toi piirtoheitin, jolla paitsi heijastettiin kalvoja eri tarkoituksiin, tehtiin nokkelia varjokuvia. Näyttämöllä Aku Hirviniemen jälkeen seuraavaksi eniten rooleja sai moppi.
Antti Leikaksen esikoinen sai ilmestyessään paljon huomiota ja kiittävää palautetta. Monologiksi se lienee taipunut helposti. Melomista näyttää kiertävän Suomea vielä ainakin jonkin aikaa. Jos osuu nurkillesi, harkitse vakavasti!
Monologi näytelmät on vaativia, jos näyttelijä onnistuu hyvin sitä jaksaa kuunnella. Akulla on lahjoja, katsojaa voi häiritä muisto köntsät housussa.Pidän näytelmistä joissa tapahtuu ja on monta hyvää näyttelijää.Monologeista on jäänyt eniten mieleen Mielipuolen päiväkirja
VastaaPoistaMielipuolen päiväkirja olisi nähtävä!
PoistaMonologi on vaativa - erityisesti tällaisissa onnistuneissa kappaleissa tulee aina ihailleeksi näyttelijän taitoa. Melomista-näytelmässä tapahtui paljon, vaikka kuvaus oli vain yhdestä päivästä ja yhden näyttelijän voimin. Samalla tavalla hyppysissään pitää Oulun kaupunginteatterin Mielensäpahoittaja, joka jatkaa ja jatkaa vaan ohjelmistossa, kun salit myyvät täyteen!
Itse en ole niin paljon Putousta katsellut, että Hirviniemen sketsihahmot tunkisivat teatterielämyksen väliin, mutta olet oikeassa, että mielikuvat saattavat olla toisinaan hyvinkin häiritseviä. Minäkin pidän kaiken näkemäni perusteella Akua tosi taitavana.
Itseäni monologit kiehtovat. Toimiakseen se vaatii näyttelijältä paljon - ja luonnollisesti myös kirjoittajalta. Mikä tahansa vuodatus tai pälinä ei toimi. Pitää olla joku koukku. Kuvauksestasi tuli olo, että tämä olisi kiva nähdä.
VastaaPoista